Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ruotsalaiselle
Riddarhyttan Resources AB:lle
Kittilässä sijaitsevaa Suurikuusikon kultakaivosta koskevan ympäristöluvan. Ympäristöluvassa on annettu raja-arvot jätevesien haitta-aineille ja ilmaan meneville hiukkaspäästöille sekä määräykset jätteiden sijoittamisesta.
Luvan ehtojen mukaan vesistöön johdettavan syanidin enimmäispitoisuus on rajattu ympäristön kannalta haitattomalle tasolle. Lisäksi raja-arvot on annettu jäteveden kiintoaine-, antimonoksidi- ja arseenipitoisuudelle sekä jäteveden pH:lle. Paikallisjohtaja Heino Alaniskan mukaan haitta-aineiden raja-arvot ovat todella alhaiset, muttei mahdottomat noudattaa.
"Taloudellisesti hankalin kohta on jätelain tulkinta, jonka mukaan rikastushiekka ja sivukivet määritellään jätteeksi, joille pitää olla erityiset sijoituspaikat."
Rikastushiekkaa syntyy vuosittain jopa 750 000 tonnia ja sivukiveä kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastushiekalle ja sivukivelle sekä syanidiliuokselle on rakennettava tiivispohjaiset läjitysalueet.
"Rikastushiekan ja sivukiven varastoinnista koituu laskelmien mukaan noin neljän miljoonan euron lisäkustannukset", Alaniska sanoo. Hänen mukaansa olisi kohtuullista, että valtio osallistuisi lisäkustannusten hoitoon ympäristötuella.
Geologian tutkimuskeskus löysi Suurikuusikon kultaesiintymän vuonna 1987. Riddarhyttan Resources osti alueen vuonna 1998, jolloin alueen malmivarat arvioitiin 1,5 miljoonan tonnin suuruisiksi. Tutkimusten myötä arvio esiintymän suuruudesta on kasvanut 8 miljoonaan tonniin. Toteutuessaan Suurikuusikon kultakaivos olisi yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksista.
Suurikuusikon kaivospiiri muodostettaneen Kittilässä kahden viikon kuluttua. Kaivostoiminnan aloittaminen edellyttää kaivoskirjan lisäksi sitä, että kaivosyhtiö saa kokoon kaivosinvestointiin tarvittavat 50 miljoonaa euroa.