Pääkirjoitus

Suuria saa ja pitää aja­tel­la

Monella taisi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun kuuli Ylitorniolla virinneestä ideasta hakea talviolympialaisia yhdessä Ruotsin Jällivaaran kanssa. Pakettiin oli visioitu vielä mukaan pohjoisen kaupunkeja Oulua, Rovaniemeä ja Luulajaa myöten, Tamperekin mainittiin.

Monella taisi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun kuuli Ylitorniolla virinneestä ideasta hakea talviolympialaisia yhdessä Ruotsin Jällivaaran kanssa. Pakettiin oli visioitu vielä mukaan pohjoisen kaupunkeja Oulua, Rovaniemeä ja Luulajaa myöten, Tamperekin mainittiin.

Kevättalvella talviolympialaiset ovat Vancouverissa. Kisalähetyksiä katsellessa jokainen voi mielessään sovitella samaa Aavasaksan maisemiin. Johtopäätös taitaa olla, että ihan heti ei kannata mennä lyömään vetoa Ylitornion-Jällivaaran talvikisojen puolesta.

Silti kunnanjohtaja Erkki Keski-Nisula ansaitsee kaiken kiitoksen ajatuksestaan. Suurta kalaa kannattaa pyytää, vaikka sitä ei saisikaan. Pohjois-Suomessa tarvitaan luovaa hulluutta, villejä ideoita, ja mieluusti paljon enemmän kuin tähän mennessä on nähty. Ylitornio näyttää siinä esimerkkiä puuhaamalla ensin kallion sisään rakennettavaa lentomäkeä ja laventamalla sitten olympialaisiin asti.

Eivätkä perusteet talvikisoille aivan hatusta nykäistyjä ole. Niitä ei ole koskaan järjestetty todella pohjoisessa eli siellä, missä talvi on aidoimmillaan. Eikä niitä ole koskaan pidetty Suomessa tai Ruotsissa, talviurheilun suurvalloissa. Norjassa ne ovat olleet kahdesti, ja Venäjäkin saa 2014 omansa, tosin Mustanmeren rannassa Sotshissa.

Suomen on mahdotonta järjestää kisoja yksin, sillä rinteet eivät riitä. Ruotsin kanssa se onnistuisi. Siksi maiden olympiakomiteat toivottavasti tarttuvat syöttiin ja tekevät ajatusharjoituksen siitä, millainen voisi olla visio Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yhteisistä talvikisoista.

Se harjoitus kannattaa tehdä alueen toimijoiden kanssa: kuinka ratkaistaisiin liikenteen, kisapaikkojen ja majoituksen ongelmat, jos moinen mammuttitapahtuma järjestettäisiin? Tämä aivoriihi ei vielä paljon maksaisi mutta toisi jo itsessään rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaimmillaan ideoita, jotka voisi joka tapauksessa toteuttaa.

Oleellista on luottaa itseensä. Pohjoisessa Tromssa näytti esimerkkiä, kun yritti tosissaan vuoden 2018 kisaisännäksi. Hakemusta ei viety loppuun asti, kun taakse ei varmistunut tarpeeksi rahoitusta ja Norjan valtion tukea. Kaupungin itsetunnosta jo valmistelu silti kertoi paljon.

Lisää tällaista. Järkevästi ajatellen Ylitornion-Jällivaaran olympiakisoihin ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Mutta mitään ei koskaan tapahdu, ellei joskus rohjeta ajatella asioita aivan uudelta pohjalta. Antaa palaa vain.