Suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan tuloneuvotteluja ei kannata aloittaa, jos työnantajaleiri ei luovu selkeästi tavoitteistaan lisätä tuntuvasti palkkahajontaa ja irrottaa palkanmuodostus kollektiivisesta sopimuksesta.
Ihalainen pitää näkemyseroja palkansaajajärjestöjen ja työnantajien välillä tällä erää suurina. "Olen aika varovainen enkä pitäisi tuloneuvottelujen aloittamista itsestään selvänä, vaikka henkilökohtaisesti toivon, että neuvottelut alkaisivat."
Ihalainen myöntää, että työnantajien kannat ovat viime keväästä hiukan lieventyneet. "Nyt he ovat sentään valmiita selvittämään tuloratkaisun aloittamisen mahdollisuudet."
Hurjia ehdotuksia
heinäkuussa
Ihalainen naurahtaa, että heinäkuu on ollut sakeana työnantajaleirin suunnalta tulleita toinen toisistaan hurjempia esityksiä. Hän pitää hyvänä, että työnantajat ovat itse ampuneet niistä osan alas kuten työajan pidentämisen.
Ihalainen tähdentää, että työajan pidentämiselle ei ole Suomessa mitään asiallisia perusteita. Hän painottaa, ettei työn tehokkuus nouse työaikaa pidentämällä.
"Meillä on tarvetta enemmänkin siihen, että työ ja tuotanto joustavat perheiden tarpeiden hyväksi", Ihalainen tähdentää.
Fagernes pani
mietteliääksi
Ihalaisen pani uudelleen mietteliääksi Elinkeinoelämän keskusjärjestön toimitusjohtajan Leif Fagernesin tuoreet puheet. Fagernes arvioi viime viikolla, että palkkaerojen kasvattaminen ja palkkahajonnan lisääminen on parempaa kuin välillisten kustannusten alentaminen.
"Haluan puhkaista myytin, että solidaarinen palkkapolitiikka johtaa huonoon työllisyyskehitykseen ja jäykistää rakenteita. Historiallisesti ottaen solidaarinen palkkapolitiikka on ollut rakennemuutoksen vauhdittaja ja tuottavuuden kasvattaja", Ihalainen saarnaa.
Palkankorotuksen
maltillisuus
Ihalainen korostaa, että SAK ei ole tekemässä laajaa tuloratkaisua millä hinnalla hyvänsä. "Palkanmuodostus ja muutosturva irtisanomistilanteessa ovat tärkeimmät teemat."
SAK tavoittelee yleiskorotuksia palkkoihin eikä tingi sopimuspohjaisesta palkkaratkaisusta. Prosentuaaliset tavoitteet järjestö määrittelee myöhemmin.
Ihalainen varoittelee, että veronkevennyksillä yritettäisiin kuitata palkankorotuksia.
Helmikuun puolessa välissä päättyvässä sopimuksessa palkankorotus oli viime vuodelle 2,9 prosenttia ja 2,2 prosenttia tälle vuodelle. "Minun silmissäni se oli maltillinen korotus", Ihalainen kertoo.
Yrityksen paikallinen kannattavuus otetaan Ihalaisen mukaan parhaiten huomioon tulospalkkajärjestelmän kehittämisellä.
Kaksi vuottakin
kunniakas puristus
Ihalainen toppuuttelee keskusteluja sopimuksen pituudesta. Hallitus toivoo kolmivuotista ratkaisua.
"Ongelmallista on ryhtyä ensin puhumaan sopimuksen pituudesta, koska sisältö ratkaisee pituuden. Voimassa oleva sopimus on kaksivuotinen ja sekin oli pitkä ja kunniakas puristus."
Ihalainen ei halua täysin sulkea mitään näköaloja pois sopimuskauden pituudesta. "Yhdelle vuodelle tuloratkaisua ei pidä tehdä ja kolmivuotinen on poikkeuksellisen pitkä."
Keskitetty työmarkkinaratkaisu on Ihalaisen mielestä kansallisen selviytymisen kannalta olennaisen tärkeää. Hänen mukaansa se sopisi nykyiseen talous- ja talouskehitykseen.
Ihalainen painottaa, että liittokierros ei olisi katastrofi, koska liitoissa on vastuullisuutta.
Hän muistuttaa, että hallituksen suunnitelmat veronkevennysten ja investointipaketin osalta voivat kuitenkin muuttua, jos tupoa ei synny.