Jäänappeja ja huurrelaskoksia valkoisissa kuutioissa. Tältäkö sulavien napajäätiköiden painajainen näyttää? Kuviteltu viima kylmää kasvojani, kun saavun näyttelytilassa kohoavien, kymmeniä metrejä korkeiden kuutiovuorten keskelle.
Valo viihtyy valkeissa rakennelmissa, jotka on koottu monenkokoisista pahvilaatikoista otetuista polyethyleenivaluista.
Värillään ne muistuttavat enemmän Kemin lumilinnaa tai inuitkylän rakennustyömaata kuin postimyynnistä käsivarsille tuupattua ruskeaa pahvilaatikkoa.
Talven illuusio on melkoinen Rachel Whitereadin Embankment-veistoksessa, joka leviää valtavaan ja vaativaan näyttelytilaan.
Talvi tuntuu varmasti tältä Rovaniemen lentokentälle lennätetyistä brittimatkailijoista. Veistoksen suunnitellut Whiteread koki sen viime talvena. Vuoden 1993 Turner-palkittu veistotaiteilija osallistui Snow Show:n veistotapahtumaan Juhani Pallasmaan parina Rovaniemellä. Kesällä hän vieraili Pohjoisnavalla brittitaiteilijaryhmässä, joka perehtyi ilmastomuutoksen epäilyihin ja tosiasioihin.
14 000 valkeaa kuutiota tarvittiin ennen kuin Whitereadin pengerrys eli Embankment, jonka voi suomentaa myös Thames-joen rantakaduksi, jonka varrella Tate Modern sijaitsee, oli valmis. Teos sai alkunsa nuhjuisesta pahvilaatikosta, jonka taiteilija löysi äitinsä jäämistöstä. Joskus siinä säilytettiin perheen joulukoristeita.
Tyhjät, melankolisiksi koetut tilat inspiroivat Whitereadia veistämään. Teos voi olla tuolin alusta tai veistoksen jalusta Trafalgar aukiolla. Uusin installaatio liittyy aiempiin, mutta tyhjän tilan sijaan hän esittää nyt tilaa ympäröivien pahvilaatikoiden kuoret.
Jazzaavat muodot ja rytmikkäät volyymit kiipeävät seinille ja toistuvat teräksissä seinäpalkeissa. Työ on vaikuttava koki sen sitten lattiatasolta tai taidemuseon erikoiselta sisäsillalta. Pienen miinuksen tuo draaman puute. Laatikkokuoret eivät ole kunnolla raskaita tai kevyitä. Valoa heijastavina kasat tuntuvat tyhjiltä, mutta eivät kuitenkaan näytä siltä kuin kaatuisivat pukattaessa. Siinä ne ovat kuin lunta ja jäätä.
Hätkähdyttääkö pahvilaatikko enää nykytaiteessa? Ei varmasti. Kulutustavaroiden massavalmistusta on arvosteltu niin poptaiteessa kuin minimalistisessa veistossa, Andy Warholin keittopurkeissa ja Carl Andren tiilissä.
Whitereadin veistoksen ansio onkin katedraalimaisen näyttelytilan huomioivassa muodossa ja volyymissä, ympäristömuutoksiin reagoinnissa, lumen sekä jään (tai vaikka jakeluvarastonkin) maihinnousussa Britannian veistotaiteeseen. Niinpä brittiyleisö ehti ristiä työn jo jäävuoreksi.