Vaikka hallituspuolueet vakuuttavat sitoutuneisuuttaan soteen, uudistuksen lykkääntyminen lisää sen toteutumisen epävarmuutta.
Maakuntavaalit saataneen kuitenkin nyt toteutetuiksi järkevästi eurovaalien kanssa.
Tiistaiaamuna kuultiin uutinen, joka jo hetken aikaa oli näyttänyt väistämättömältä: sosiaali- ja terveydenhuollon suuruudistuksen eli ”soten” voimaantuloa lykätään taas vuosi, nyt vuoden 2021 alkuun.
Muutos on isku pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja koko hallituksen arvovallalle. Se myös lisää koko uudistuksen toteutumiseen liittyvää epävarmuutta. Suomessa käydään ensi vuoden huhtikuussa eduskuntavaalit, ja on hyvin mahdollista, että valtaan tulee hallitus, jolle nykyinen sote-malli ei suoraan kelpaa.
Niin keskustan, kokoomuksen kuin sinistenkin ryhmät vakuuttivat tiistai-iltana sitoutumistaan uudistukseen. Se oli aiemmin päivällä Sipilän ehdoton vaatimus. Ilmassahan on leijunut epäilyksiä, kuinka täydellä sydämellä kokoomus enää on uudistuksen takana, jos terveyspalvelujen valinnanvapaus jää roikkumaan epävarmuuteen.
Tiistaina syntyneeseen tilanteeseen jouduttiin, kun selvisi, ettei eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta saa sote-mietintöään valmiiksi heinäkuussa. Näin koko jättiuudistuksen käsittelyketju lykkääntyy. Suunnitelmissa ollut maakuntavaalien mahdollinen ajankohta ensi vuoden alkukuukausina ja soten aloitus vuonna 2020 olivat tulossa vastaan liian nopeasti.
Nyt maakuntavaalit siirtyvät ensi vuoden toukokuulle, ilmeisesti europarlamenttivaalien yhteyteen. Se onkin järkevää. Tulevan kevään aikana pidettäisiin siis eduskuntavaalit huhtikuussa ja eurovaalit sekä maakuntavaalit noin kuukautta myöhemmin. Sekin vaatii jo paljon niin äänestäjiltä, viranomaisilta kuin puolueiltakin.
Maakuntavaalien yhdistäminen muihin vaaleihin ei taktisista syistä ole tähän asti sopinut keskustan pirtaan. Erillään pidettyinä maakuntavaalit olisivat todennäköisesti tuoneet puolueelle paremman tuloksen.
Nyt Sipilän oli otettava lusikka kauniiseen käteen. Soten vienti maaliin on pääministerille yksiä maakuntavaaleja tärkeämpi asia.
Vaikka Sipilän asettaman lojaalisuustestin tulos oli tiistaina positiivinen, epävarmuus jää leijumaan edelleen sen päälle, riittävätkö edes hallituksen omat voimat uudistuksen hyväksyntään eduskunnassa.
Kun kokoomuksen nykyisestä ryhmästä jo kaksi edustajaa on ilmoittanut äänestävänsä uudistusta vastaan, satunnaiset ennakoimattomat tekijät saattavat johtaa siihen, ettei hallitus saa uudistuksen taakse täpärääkään enemmistöä.
Tänään keskiviikkona eduskunta kuulee pääministerin ilmoituksen uudistuksen tilanteesta. Sipilä perääntyi maanantaisesta aikeestaan antaa asiasta tiedonanto, jota olisi seurannut äänestys hallituksen luottamuksesta. Ehkä jälkimmäinen menettely osoittautui liian riskialttiiksi ja lisäksi vaikeaksi kokoomukselle.
Sekä hallituksen että opposition toivoisi pitävän kirkkaana mielessä, miksi ja keitä varten uudistusta tehdään, tai ainakin pitäisi tehdä: jotta tavallinen suomalainen saisi hyvää hoitoa silloin kun hän sitä tarvitsee. Nyt tavoite näyttää jatkuvasti hukkuvan päiväkohtaisten ja puoluepoliittisten pyyteiden alle.