Suuri on nyt kau­nis­ta pel­loil­la

Jos Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian henkilöhahmon Jussi Koskelan voisi siirtää kirjan sivuilta nykyhetkeen, olisi suota kuokkinut torppari ihmeissään.

Reisjärvinen Tomi Niskakangas karhitsee peltoja liki neljä tonnia painavalla ja kahdeksan metriä leveällä joustopiikkiäeksellä. Myös traktori on vaikuttava näky: konepellin alla jylisee 260 hevosvoimaa.
Reisjärvinen Tomi Niskakangas karhitsee peltoja liki neljä tonnia painavalla ja kahdeksan metriä leveällä joustopiikkiäeksellä. Myös traktori on vaikuttava näky: konepellin alla jylisee 260 hevosvoimaa.

Jos Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian henkilöhahmon Jussi Koskelan voisi siirtää kirjan sivuilta nykyhetkeen, olisi suota kuokkinut torppari ihmeissään.

Tila- ja peltokoon kasvun myötä maatalousyrittäjät hankkivat koneita, jotka ovat huomiota herättävän suuria, tehokkaita - ja täynnä huipputeknologian sovelluksia.

"Koneiden koon kasvu vain jatkuu", arvelee reisjärvisen koneurakointiyrityksen työntekijä Tomi Niskakoski.

Viime viikkojen aikana Niskakoski, 21, on karhinnut peltoja kotikunnassaan. Työt hoituvat 260 hevosvoiman traktorilla, joka vetää perässään liki neljä tonnia painavaa ja kahdeksan metriä leveää joustopiikki-äestä eli karhea.

Kuluvana kylvökeväänä urakoitsijan palveluille on riittänyt kysyntää. Oikukkaan sään vuoksi karhitsemisessa ovat korostuneet nopeus ja tehokkuus.

"Tällä yhdistelmällä voi karhita peltoa nopeimmillaan kahdeksan hehtaarin tuntivauhdilla. Kylvökone voi tulla vaikka perässä", Tomi Niskakoski kehaisee.



Viljelijä ei ehdi
joka paikkaan


Moni maatalousyrittäjä on jo oivaltanut pelin hengen. Kaikkea ei voi eikä kannata tehdä itse. Kun pellon karhitsee urakoitsija, jää yrittäjälle aikaa tärkeämmiksi katsomiinsa asioihin.

"Toisaalta kyse on kustannuksista. Tällaisen joustopiikkiäeksen hinta on noin 20 000 euroa. Aika monta vuotta tilallinen saa äestä pyöritellä, että se maksaisi itsensä takaisin", koneurakointiyritystä pyörittävä Antti Niskakoski muistuttaa.

Juuri nyt maatalousurakoitsijoiden tulevaisuus näyttää valoisalta.

"Uskon, että näiden palveluiden kysyntä vain lisääntyy", Niskakoski aprikoi.

Myös traktorit maksavat jo maltaita. Nykymaatalouteen sopivien traktoreiden hinnat liikkuvat 100 000 euron tuntumassa.

Kauppoja ei lyödä lukkoon niin tiheässä tahdissa kuin 1990-luvun talouslamaa edeltävinä vuosina.

Vuonna 1989 Suomessa rekisteröitiin reilut 11 000 uutta traktoria. Viime vuonna rekisteröintejä kirjattiin reilut 4 000 kappaletta.

"Onhan siinä tiputusta, mutta kun asiaa peilaa euromääräisen myynnin kautta, ero tasoittuu", ylivieskalaisen traktorikaupan AG-Huttu Oy:n toimitusjohtaja Mika Huttu pohjustaa tilastoa.

Koon kasvu ja varustelutason nousu ovat nostaneet traktorien yksikköhintoja.

"Tämä kehitys kompensoi myynnin laskua", Mika Huttu jatkaa.

Kun kapuaa Tomi Niskakosken ajaman traktorin hyttiin, on helppo ymmärtää traktorien yksikköhintojen nousu. Niskakoski puhuu "sijoituksista kuskin terveyteen".

"Ilmaistuin on välttämätön. Ja kyllä navigaattorikin on kätevä. Löydän työkohteen, vaikka paikka olisi oudompi", Niskakoski hymähtää ja näprää samalla ilmastointilaitetta ja CD-soitinta.



High tech löysi
traktorihyttiin


Äestä Niskakoski säätää hytistä pienellä ohjaustikulla. Nuori mies myöntää, että kontrasti lapsuuden traktorimuistoihin on suuri.

Hornet-hävittäjän lentäminen ei ole aivan yksinkertaista puuhaa, mutta kovin paljon helpommalla ei pääse traktorikuskikaan - ei, jos hytin vipujen, valojen ja nappien määrästä voi jotain päätellä.

Niskakoski vahvistaa epäilyn todeksi, naurahduksen kera. "Vaikka sinulla olisi traktorikortti, et välttämättä saisi tätä konetta liikkumaan."

Ilmoita asiavirheestä