Rovaniemi Kittilän kunnan ja Holiday Club Finland Oy:n yhteistyö suurhotellin rakentamiseksi Levin Koutalaelle on kariutunut. Jos Lapin ensimmäinen kansainvälisen tason huippuhotelli Leville joskus saadaan, sen rakentanee joku muu kuin jättihanketta kaksi vuotta tiiviisti valmistellut Holiday Club.
Holiday Club on päättänyt rakentaa ison kylpylän Keski-Ruotsin Åreen, eikä yhtiö myöskään ole osoittanut kiinnostusta keväällä umpeutuneen Levin tonttivarauksen jatkamiseen. Kunta on tehnyt tästä johtopäätöksensä. "Me etsimme jo hotellille uutta toteuttajaa", sanoo Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula.
Hankkeen kariutuminen on kunnalle iso pettymys, mutta se ei romuta alkuperäisiä suunnitelmia. "Tontille tulee vielä jossakin vaiheessa uusi yrittäjä, mutta aikataulua en edes arvaile", Maula sanoo.
Jättihotellin toteuttajaksi ja 2,4 miljoonan euron tontin haltijaksi perustettu Levi Northstar Oy on yhä kunnan hallussa. Yhtiö maa-alueineen myydään aikanaan hotellin toteuttajalle.
Kunta on neuvotellut Northstar-hankkeesta jo useiden ehdokkaiden kanssa, ja joukossa on myös ulkomaisia yhtiöitä. Aiemmasta poiketen kunta on yrittänyt itse järjestellä myös hankkeen rahoitusta. "Jos takana on valmiiksi riittävästi sijoittajia, on varsinaisen operaattorinkin saaminen helpompaa", Maula perustelee.
Levilllä on huutava pula majoituspaikoista. Tulevallekin talvelle kysyntää oli tarjontaa enemmän, ja osa Leville yrittäneistä charter-matkalaisista piti ohjata Ylläkselle ja Pallakselle. Lapin matkailussa pitää Maulan mielestä myös siirtyä perhematkailusta jo askel eteenpäin: vaativille ja äveriäillekin turisteille on oltava tarjottavaa. "Tarvitsemme 4-5 tähden huippuhotellin", kunnanjohtaja korostaa.
Suunnitelmista
ei haluta tinkiä
Leville on puuhattu jättihotellia jo toistakymmentä vuotta. Alkuperäinen suunnitelma Levi Extacy-hotellista kaatui liialliseen suureellisuuteensa. Valtava 18-kerroksinen kolossi todettiin täysin sopimattomaksi Leville jo muotoutuneeseen erämaiseen imagoon, ja nykyinen idea perustuukin paremmin maisemaan sopivaan ratkaisuun.
"Laadusta ja määrästä ei ole tingitty, mutta rakennus on sijoitettu maata myöten", Maula luonnehtii.
Kunnan ja Holiday Clubin esisopimuksessa Levin rinteeseen soviteltiin 25 000 kerrosneliömetrin hotellia ja noin 15 000 kerrosneliötä niin sanottuja time share-huoneistoja. Investoinnit arvioitiin jo pari vuotta sitten vähintään 70 miljoonaksi euroksi.
Jo ensimmäinen rakennusvaihe olisi tuonut satakunta työpaikkaa suoraan ja toisen mokoman välillisinä vaikutuksina.
Kunnalle jättihotelli olisi merkittävä talouden pönkittäjä, sillä jo ensimmäinen rakennusvaihe toisi kassaan arviolta 150 000 euron kiinteistöverot. Valmiina koko rakennushanke tuottaisi verotuloja kaksi kertaa enemmän.
Julkinen tuki houkutteli
Holiday Clubin Ruotsiin
Northstar-hotellihanke joutui vaikeuksiin heti kun kunnanvaltuusto oli päättänyt tontin luovuttamisesta syksyllä 2000. Tonttikaupasta tehty valitus käsiteltiin Korkeinta hallinto-oikeutta myöten, ja aikaa tuhraantui kokonainen vuosi.
Valitusviivettä tärkeämpi syy vaikeuksiin on kuitenkin ollut julkisen tuen puute. "Me olemme periatteessa yhä kiinnostuneita, edellyttäen että rahoitusehdot voivat toteutua", sanoo Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengman.
Yhtiö edellytti ykkösvaiheen noin 40 miljoonan euron kustannuksiin neljänneksen valtionosuutta, mutta asia ei edennyt. "Yksityisellä rahalla noin valtava hanke ei toteudu, olipa takana olisi kuinka suuri yhtiö tahansa. Siihen sisältyy perusinfaa, joka palvelee koko alueen matkailua, kuten kylpylä ja liikuntatilat. Ne eivät anna sellaista tuottoa, jota yksityinen pääoma edellyttää", Tengman korostaa.
Yhtiö valitsi yhtä suuren rakennuskohteen Ruotsista nimenomaan rahoituksen vuoksi. "Siinä on sekä kunnalla, EU:lla että valtiolla merkittävä rahoitusosuus", Tengman korostaa. Hän ei täsmennä julkisen tuen määrää, mutta Kittilässä liikkuvan tiedon mukaan se on kolmanneksen luokkaa.
Kirstun vartijat moittivat
yrityksiä vedätyksestä
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapällikkö Erkki Virtanen ei halua kommentoida Kittilän hanketta tarkemmin, koska ei tunne kaikki yksityiskohtia. "Yleisesti ottaen yritystukijärjstelmät EU-maissa eivät kuitenkaan voi olla niin erilaiset, että hankkeita menetettäisiin sen takia Ruotsiin", hän arvioi.
Virtanen myöntää, että säännösten tulkinnassa voi olla eroja. Toisaalta yritykset voivat myös pelata huhuilla ja väitteillä painostaakseen päätöksentekijöitä.
Myös Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela arvioi puheet Ruotsin paremmista yritystuista "vedätykseksi", jolla yritykset haluavat vaikuttaa etuihinsa kotimaassa. Lain mukaan yritystuki on tarkoitettu pk-yrityksille, ja isoille yrityksille sitä myönnetään vain erityisistä syistä. Silloinkin hakemukset kulkevat TE-keskuksen kautta, joka panee ne oman lausuntonsa kera hallituksen raha-asiainvaliokuntaan. Tällainen suoraan valtion budjetista tuettu hanke oli esimerkiksi Ylläksen terveyskylpylä.
"Kittilän tapauksessa laki ehkä taipuisi, mutta summa on niin suuri, etten ole varma taipuuko budjetti. Sitä ei ole päästy testaamaan, koska tukihakemusta ei ole tehty", Saarela sanoo.
Holiday Clubin toimitusjohtajan Vesa Tengmanin mukaan tukihakemusta ei ole jätetty, koska sille ei tuntunut löytyvän neuvotteluissa riittävää pohjaa. Hän sanoo yhtiön jo nyt sijoittaneen Kittilän suunnitelmiin 100 000 euroa.
"Hakemukset edellyttävät perussuunnitelmaa, joka maksaa satoja tuhansia euroja. Tarvittaisiin riittävä konsensus kaikkien sitoutumisesta, ennen kuin hakemusta kannattaa tehdä", Tengman perustelee.