Helsinki Haen kutu alkaa etelässä, meren matalissa lahdissa olla ohi. Saaristossa kutu jatkuu vielä, ja ulkosaaristossa se päättyy vasta kesäkuun lopulla. Kudun jälkeen alkaa hauen syönti. Sillon hauki on matalassa aggressiivinen ja iskee hyvin myös vieheeseen. Vesien lämmetessä hauki siirtyy matalasta syvänteisiin.
Hauet nousevat jäiden lähdön aikoihin kutemaan matalaan tulvaveteen edellisvuoden kasvillisuuspohjalle. Kutukaloja voi silloin nähdä lämpimänä iltapäivänä pajukoissa, ojissa ja muualla lämmenneessä vedessä. Kutu alkaa normaalivuonna Etelä-Suomessa tavallisesti huhtikuun lopulla. Tänä vuonna hauki nousi kutemaan hieman jälkijunassa.
Hauki on suomalaisten urheilukalastajien ykköskohde. Sitä löytyy koko maasta. Erityisesti merialueilla hauki kasvaa kookkaaksi. Suomen ennätyshauki on kuitenkin saatu Säkylän Pyhäjärvestä vuonna 1905. Peto painoi 25,5 kiloa. Tämän vuosituhannen ennätyskalarekisteriin on yli 16-kiloisia suurhaukia hyväksytty etenkin Saaristomereltä. Kesällä niitä on saatu uistelemalla varsinkin Kymijoesta ja Karvianjoesta.
Virvelillä ja vetämällä
Rannalta tai veneestä heitettäessä kannattaa käyttää järeämpää kalustoa, reilua vapaa ja hyrräkelaa tai haspelia. Vetouistelussa kelpaavat samat välineet, joskin hyrräkela on yleisempi. Suurhauelle käytetään eri "harppauskerroksissa" kalastettaessa joko säädettäviä syvääjiä tai erillisiä painosyvääjiä. Uusin vempain hauenkalastukseen on siimankierronestäjä - etäpaino, jolla lusikankin saa sopivalle syvyydelle.
Suurhaukea virvelöidään keväällä isolla vaapulla tai lusikalla, ja uistellessa myös niiden yhdistelmällä. Kun kalat lymyävät rantamatalassa, viehe saa kulkea aivan pinnan tuntumassa. Mutta syvänteisiin paenneita haukia haetaan syvännevaapuilla tai annetaan lusikan vajota reilusti ennen kelauksen alkua.
Kymppihauki pystyy hotkaisemaan kerralla jopa kilon tai parin painoisen saaliin. Niinpä 15-25 sentin mittainen vaappu tai jättilusikka ei ole sille kummoinenkaan nielaistava. Teräsperukkeen pitää olla pitkä ja vahva. Sopivasti haukattuna lyhyt peruke nimittäin jää hauen suuhun, ja petokalan terävä hammaskalusto napsauttaa helposti siiman poikki.
Haukipaikka keskellä kaupunkia
- Vanhankaupunginlahti ja kosken suvanto Helsingissä ovat erinomaisia paikkoja, kun haukea virvelöidään rannalta, kehuu kalastuspäällikkö Matti Mielonen Helsingin kaupungin liikuntavirastosta.
Hauen kutu alkaa siellä olla ohi, ja suvannosta on saatu jo isoja, viiden ja kuuden kilon vonkaleita. Viime vuonna suvannosta saatiin useita yli kymmenen kilon haukia. Vimpa tarttuu spinnareen jo nyt.
Kesän kuluessa ja syksyn mittaan suvannon kalastoon ja koskeen uivat nousukalat eli meritaimen, lohi ja vaellussiika. Vantaanjoen vesistössä elää 34 kalalajia, ja monia niistä tavataan jokisuullakin.
Liikuntavirasto istutti Vanhankaupunginkosken suvantoon viikonvaihteessa ensimmäisen erän vajaan kilon painoisia kirjolohia.
Suvantolupa maksaa helsinkiläisille 17 euroa vuodessa ja ulkopaikkakuntalaisille tuplat. Meri-infosta lunastettavaa suvantolupaa ei vaadita alle 18-vuotiailta. Koskikalastukseen vaaditaan eri lupa.