Lähes sadan lypsävän navetat ovat yleistyneet Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Rakenteilla olevat maitotilat ovat usein jo valmiiksi suuria, koska pienet tilat eivät enää kannata.
Toukokuun 2005 tilastojen mukaan yhteensä 99 lypsytilalla 1 600:sta oli yli 75 lehmää. Suurtiloista 13 sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Rakennetukipäällikkö Mari Swanljung Pohjanmaan TE-keskuksesta Vaasasta kertoo, että Pohjanmaan suurimmassa navetassa märehtii kaikkiaan 140 lehmää. Ahvenanmaan Sundissa otettiin puolestaan jokin aika sitten käyttöön navetta, jossa on yhteensä 200 eläintä.
Lypsäviä Sundin suurnavetassa on noin 110. Tällainen navetta tuottaa joka päivä 2 500 litraa maitoa. Monikymmenpäiset karjat merkitsevät usein kalliita investointeja rehuautomaatteihin ja lypsyrobotteihin, jotka helpottavat navetassa tehtävää työtä.
"On myös niitä, jotka haluavat lypsää itse. Lypsyrobotit ovat kalliimpia kuin lypsyasemat. Kaikki eivät myöskään tarvitse niin paljon työvoimaa muualle ja ajattelevat siksi voivansa lypsää itse", Swanljung arvelee.
Yhä useampi maanviljelijä myös tekee yhteistyötä muiden tilallisten kanssa. Muita yleisempää tämä on nuorten viljelijöiden keskuudessa. Yhteisnavetan rakentaminen on monelle silti vielä liian suuri askel. Swanljung tietää kuitenkin Pohjanmaalla olevan ainakin kolme yhteisnavettaa.
Yhteisnavetan etuna on toisen viljelijän tuki ja helpommin järjestyvät vapaapäivät.
Suurnavetoiden vanavedessä myös maitokiintiöt ovat viime vuosina lisääntyneet sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla. Maanviljelijät ovat ostaneet kiintiöitä lähinnä Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Swanljungin mukaan ostot ovat herättäneet kiukkua Itä-Suomessa, jossa on katsottu pohjalaisten vieneen heidän kiintiönsä.