Suuret järvet nyt sur­man­louk­ku­ja

Kitkajärven ulappa avautuu lähes silmänkantamattomana ja komeana, mutta sitäkin petollisempana. Koillismaan järvien jäätilanne on poikkeuksellisin vuosikymmeniin. Alkutalven leutojen säiden ja lumisateiden vuoksi suuret järvet ovat petollisia. Teräsjäätä on kertynyt vain muutamia senttejä.

Olavi Jäkäläniemi päästää komeaa taimenta verkosta Kitkajärvellä. Hän joutui jäädyttämään verkkoapajalle kulkureitin. Koillismaan suurilla järvillä jäätä on harvinaisen vähän.
Olavi Jäkäläniemi päästää komeaa taimenta verkosta Kitkajärvellä. Hän joutui jäädyttämään verkkoapajalle kulkureitin. Koillismaan suurilla järvillä jäätä on harvinaisen vähän.

Kitkajärven ulappa avautuu lähes silmänkantamattomana ja komeana, mutta sitäkin petollisempana. Kuusamon kalastusalueen puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi kurvaa silti moottorikelkallaan kohti ulappaa.

"Tämä kestää varmasti", Jäkäläniemi vakuuttaa.

Taimenverkoille aamuhämärissä suuntavan kalamiehen varmuudelle löytyy pian vankka, mutta sitäkin erikoisempi selitys.

Jäkäläniemi kertoo jäädyttäneensä reitin tekemällä muutama viikko sitten vain muutaman sentin luonnonjäähän kirveellä reikiä. Tiheimmillään viiden metrin välein hakatuista avannoista noussut vesi vahvisti jääkannen, jonka jälkeen ahkera verkkomies pääsi syksyn mielipuuhaansa.

Kymmenisen vuotta lohikaloja jään alta verkolla pyytänyt Jäkäläniemi ei päässyt tänä vuonna kuitenkaan parhaalle taimenapajalleen. Reitin jäädyttäminen kauemmaksi olisi ollut mahdoton urakka.

"Ei tällaista ole koskaan ennen ollut", Jäkäläniemi sanoi.

Koillismaan järvien jäätilanne on poikkeuksellisin vuosikymmeniin. Alkutalven leutojen säiden ja lumisateiden vuoksi suuret järvet ovat petollisia. Teräsjäätä on kertynyt vain muutamia senttejä.

Selkävesiltä löytyy suojaavan lumikerroksen alta lähes jäättömiä silmäkkeitä. Paikoin jääkansi on vahvistunut kymmenien senttien vahvuiseksi, mutta suuri osa siitä heikkoa ja arvaamatonta lumensekaista kohvajäätä.



Ammattikalastajille
lovi syksyn tiliin


Koillismaan ammattikalastajille poikkeuksellinen jäätilanne vähentää alkutalven tuloja. Tavallisesti nuottaajat ovat päässeet järville marraskuussa. Ennen joulua muikuilla on hyvä menekki, koska etelän järvistä kalaa ei ole ollut tarjolla.

Taivalkosken Kostonjärvellä vuosikymmenet verkoilla ja nuotalla kalastanut Veikko Naumanen kertoo, että Kostolla teräsjäätä on vain neljä senttiä. Hänen mukaan nuottakauden aloitus siirtynee ensi vuoden alkuun.

"Vängällä tämä koloa tiliin tekee", Naumanen sanoi.

Hänen mukaan heikkojen jäiden alla on myös hyyhmää, välillä jo muutenkin harvinaisen ohut teräsjää alkoi ohentua.

"Ei ole minun aikanani ollut näin huonoja jäitä. Moottorikelkalla jäälle ei kannata mennä. Jalkapelissä ja pulkka perässä joulukaloja yritetään pyytää", Veikko Naumanen kertoi.



Suurissa järvissä
hyvät kalakannat


Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen harmittelee, että vuosi vuodelta oikukkaammiksi muuttuneet kelit tekivät tepposen ammattilaisille.

"Alkukausi olisi tärkeä talvikalastuksessa", Torssonen sanoi.

Koillismaan järvien muikkukannat ovat nyt hyvät. Jouluun saakka menekki on taattu. Vuodenvaihteessa kalatiskit valtaavat kuitenkin kotimainen kasvatettu kirjolohi ja Norjasta tuotava lohi.

"Kun talven härkäviikot alkavat, sitten muikullekin avautuvat taas markkinat", Torssonen naurahtaa.

Posion Hyväniemellä asuva Kyösti Manninen on nuotannut Kitkajärvellä vuodesta 1981. Yhtä kehno jäätilanne ei ole hänenkään mukaan ollut ainoanakaan vuonna, vaikka kausi onkin siirtynyt hiljalleen myöhemmäksi.

Etelään kalat myyvä Manninen arvioi, että ostajien varastot alkavat ehtyä, sillä Kitkan pientä muikkua kysellään friteerattavaksi.

"Ennen joulua pitäisi päästä nuottaa vetämään", Kyösti Manninen kertoi.

Ilmoita asiavirheestä