Kommunistisen puolueen johtaja Xi Jinping hakee tällä viikolla itselleen jatkon Kiinan johdossa.
Presidentti Xi vie Kiinaa kohti yksinvaltiutta ja kaventaa kansalaisvapauksia. Moni kiinalainen arvostaa enemmän elintason nousua.
Suureksi ruorimieheksi kutsutun Mao Tsetungin ja talousuudistaja Deng Xiapingin jälkeen Kiinan johtajat ovat jääneet maineikkaiden edeltäjiensä varjoon. Nyt Kiinaa kuitenkin luotsaa henkilö, jolla näyttää olevan tahtoa jäädä historiaan Maon ja Dengin vertaisena valtiaana.
Puoluejohtaja Xi Jinpingin ensimmäinen viisivuotiskausi on katkolla keskiviikkona alkavassa Kiinan kommunistisen puolueen 19. edustajakokouksessa. Näyttää kuitenkin selvältä, että 2 300-henkinen puoluekokous valitsee Xin jatkokaudelle ylistävin sanoin ja pitkään jatkuvin suosionosoituksin. Näin Xi jatkaa myös presidentin tehtävässä.
Nyt 64-vuotias Xi syntyi kommunistiseen eliittiperheeseen. Kulttuurivallankumouksen aikaan 1960-luvulla hän joutui teini-ikäisenä maaseudulle karuihin oloihin töihin ilman vanhempiaan.
Tämä elämänvaihe on tärkeässä asemassa, kun Xin ympärille nyt rakennetaan henkilökulttia. Tv-kuvissa hän käy tapaamassa maatyöläisiä ja taputtelee näitä kannustavasti olalle.
Xin ensimmäisellä kaudella puolueen johtopaikoilta on pudonnut useita vahvoja nimiä muun muassa korruptiotuomioiden takia. Samalla nämä ovat pudonneet asemistaan Xin haastajina. Tämän asema näyttää nyt vankkumattomalta.
Taloudessa Xin näytöt eivät ole olleet erityisen vahvat, ellei näyttönä pidetä sitä, että Kiinan talouskasvu ei olekaan kokenut kiinteistökuplan puhkeamista. Virallisetkin talouskasvulukemat ovat pudonneet takavuosien numeroista.
Ne, jotka odottivat, että vaurastuva Kiina olisi vähitellen myös vapautuva Kiina, ovat pettyneet. Kansalaisvapauksissa on otettu askelia taaksepäin, vaikka tilanne oli jo aiemminkin heikko.
Erityistä tarmoa nykyisen puoluejohtajan kaudella on osoitettu internetin käytön ja sosiaalisen median suitsimiseen. Äskettäisessä puheessaan Xi totesi, että internetin ”kielteinen energia” ei saa vahingoittaa Kiinan sosiaalista vakautta.
Isolle osalle kiinalaisista vallan keskittyminen ei ole ongelma niin kauan kun tuo johto luo vaurautta myös kansalaisille. Viime vuosikymmeninä näin on tapahtunut.
Suomessa Kiinan mahtimies on uransa aikana käynyt kolmesti, viimeksi tämän vuoden huhtikuussa. Ulkomailla Xi haluaa esiintyä globalisaation edistäjänä ja ilmastonmuutoksen torjujana. Näistä hän puhui esimerkiksi Maailman talousfoorumissa.
Talousmahtina Kiina on maailman kakkonen Yhdysvaltojen jälkeen. Kiina on viime vuosina aktiivisesti tehnyt investointeja ja sijoituksia ympäri maailmaa, myös Suomeen, eikä varmasti sinisten silmiemme tähden.
Kiinalaiset skannaavat maailmalta tulevaisuuden kasvualoja ja teknologisia innovaatioita. Edelleenkin Kiina on kuitenkin paljon suurempi mahdollisuus kuin uhka.
Väistämättömältä näyttää, että 1,4 miljardin asukkaan vaurastuvan valtion ääni kuuluu tulevaisuudessa yhä vahvempana. Toistaiseksi Kiina on käyttänyt mahtiaan lähialueidensa ulkopuolella pidättyvästi, toivottavasti tulevaisuudessakin.