Kun EU-puheenjohtajuus vuoden lopussa päättyy, alkaa Suomella puolen vuoden päivystysvuoro EU:n ensimmäisissä taistelujoukoissa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa.
Presidentti Tarja Halonen toivoo, ettei ensimmäisen kuuden kuukauden päivystysvuoro tuo eteen kovia kokemuksia. Tämä riski täytyy kuitenkin ottaa.
"Joukot pidetään valmiina ja päivystys otetaan tosissaan", presidentti sanoo Suomen lähtökohdasta.
Halonen korostaa, että nopean toiminnan joukkojen paikalle saanti edellyttää päivystysvuorossa olevilta mailta normaalia suurempaa valmiusastetta ja matalampaa kynnystä.
"On ihan selvä asia, että tämä merkitsee matalampaa kynnystä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että olisi kokonaan luovuttu mahdollisuudesta jättäytyä sivuun. Sen tyyppinen ajattelu, että ollaan valmiusvuorossa, mutta joka kerta aika tarkkaan katsotaan, lähdetäänkö mukaan, ei kuitenkaan ole perusasenteeltaan oikea", presidentti Tarja Halonen sanoo.
Hän muistuttaa, että tämä asia pohdittiin myös päätöksentekijöiden keskuudessa jo silloin, kun päätös nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta tehtiin. Tämän mukaisesti on myös muokattu eduskunnan ja presidentin päätösvalta. Viimeinen sana joukoista on presidentillä.
Halonen korostaa, että Suomi voi yhtenä EU:n jäsenmaana olla katsomassa ja päättämässä mihin joukkoja voidaan lähettää ja mihin ei.
Jos eteen tulee tilanne, että EU:n joukot lähetetään johonkin, mutta Suomi ei päivystysvuorossa olleessaan lähtisi mukaan, se edellyttää presidentin mielestä "aika tarkkaa rajanvetoa".
Lisäksi Halonen muistuttaa, että presidentin ja monen ministerin suulla on varoitettu, että joukkoja vastassa "olisi aina niin pieniä pensaspaloja, että kun sinne joku ensiksi menee, palo on sitten sammutettu".
Monet kriisit osoittautuvat hyvin usein niin syviksi erimielisyyksiksi, että paikalle tarvitaan nopean toiminnan joukkojen jälkeen myös tavallisia kriisinhallintajoukkoja, Halonen huomauttaa.
Hänen mukaansa EU joutuu olemaan varovainen, ettei se lähetetä nopean toiminnan joukkoja sammuttamaan nopeasti ohimenevää paloa tai sellaiseen kriisiin, josta tietää, ettei joukoilla ole yhteenliittävää vaikutusta tavallisiin kriisinhallintajoukkoihin.
"Miten tämä onnistuu, nähdään käytännössä tulevan kuuden kuukauden aikana."