Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistäminen Suur-Rovaniemeksi ei aiheuta muutoksia Käpymetsän päiväkodissa työskentelevän lastenhoitaja Helena Poikelan arkeen. Hän uskoo, että työt alalla saattavat uuden suurkunnan myötä vain lisääntyä.
"Käpymetsä on vuoropäiväkoti, jonka palvelujen tarve ehkä kasvaa, kun kuntarajat poistuvat. Rajaton Rovaniemi kenties antaa myös meille työntekijöille mahdollisuuden käydä välillä töissä muissakin päiväkodeissa", kaupungin puolella asuva hän sanoo.
Käpymetsän päiväkodissa on noin 80 lasta. Päivittäistä lapsimäärää kasvattavat vielä muista päiväkodeista tulevat sijaishoitolapset. Yöhoitoa tarvitsee keskimäärin 6-7 lasta.
"Minun puolestani kunnan voivat rauhassa yhdistyä. Joka tapauksessa lapset on hoidettava yöllä ja päivällä", Poikela naurahtaa.
Eläkeratkaisusta
kiinnostuttiin
Helena Poikela on yksi niistä kaupungin ja maalaiskunnan työntekijöistä, jotka vastasivat kuntien yhdistymissopimuksen mukaiseen henkilöstökyselyyn. Työntekijöiltä tiedusteltiin heidän halukkuuttaan keskustella työtehtävien muutoksista ja mahdollisista eläkeratkaisuista. Muutosjohtaja Hannes Pesonen pitää vastauksia suunnilleen odotusten mukaisina. Esimerkiksi eläkeratkaisusta kiinnostuneiden määrä oli odotettu.
"Eläkeratkaisusta kyselyssä kiinnostui 381 henkilöä. Käymme tähän vaihtoehtoon kiinni heti tänään tiistaina selvittämällä, keitä kiinnostuneet ovat, ja mitä mahdollisuuksia työnantajalla on osallistua varhaiseläkkeisiin. Nehän maksavat paljon." Pesonen sanoo, että mitään etukäteen sovittua linjaa eläkeratkaisuihin ei kuitenkaan ole.
Vanhoista töistä
ei haluta pois
Sen sijaan henkilöstön halukkuus muuttaa työtehtäviään ei ollut Pesosen odotusten mukainen, sillä vain neljännes oli valmis joihinkin järjestelyihin. Työtehtäviensä tuntuvista muutoksista oli valmis neuvottelemaan vain 9 prosenttia vastanneista. Yli 74 prosenttia vastanneista toivoi työtehtäviensä pysyvän lähes nykyisinä.
Kaukana toisistaan olevat prosenttiluvut tarkoittavat sitä, että muutosjohtajalla on tiedossa tiukka työrupeama. Yhdistymissopimuksen mukaan hänen on toukokuun loppuun mennessä tiedettävä, mihin vakituiset työntekijät uudessa kuntaorganisaatiossa sijoittuvat.
"Se on aikamoinen tehtävä. Tosin kaiken aikaa työskentelee vajaat 50 työryhmää erilaisten toimeksiantojen mukaisesti. Tulevaan organisaatioon liittyen työskentelee myös kuusi toimialatyöryhmää. Niilläkin on kiireinen aikataulu, sillä henkilöstöorganisaation rakennekaavion pitää olla valmis helmikuun loppuun mennessä", Pesonen kertoo.
Henkilöstökyselyyn vastasi runsaat 2500 kaupungin ja maalaiskunnan työntekijää. Kaikkiaan kunnissa on noin 3500 työntekijää.