Tuhat uutta työpaikkaa, huomattavaa toiminnan tehostamista nykyistä pienemmällä henkilöstöllä ja miljoonan euron verran lisää tuloja tarvitaan, jotta vuoden alusta perustettava Suur-Rovaniemi saa taloutensa tasapainoon tämän vuosikymmenen lopulla. Se edellyttää, että toiminnan tehostamisen vaatimat rakenteelliset muutokset tehdään välittömästi.Jos näitä tavoitteita vähänkin löysätään, kaupunginjohtaja Mauri Gardinin mukaan joudutaan parin veroprosentin nostoon melko pian. Ensi vuodelle uusi kaupunki lähtee taloudessaan 2,5 miljoonaa euroa alijäämäisenä.
Rovaniemellä maanantaina esitelty kaupunginhallituksen budjettiesitys on pitkälti sidottu Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan valtuustojen hyväksymään kuntien yhdistämissopimukseen Budjettiesitys on Gardinin mukaan rakennettu realistiselle pohjalle. Siinä on säilytetty palvelujen nykyinen määrä ja taso. Palvelutarpeen kantavana ajatuksena on asukaslähtöisyys. Uudessa kaupungissa otetaan käyttöön sopimusohjausjärjestelmä, jossa valtuusto hyväksyy tavoitteet ja periaatteet ja operatiivinen toiminta konkretisoituu lautakunnissa tehtäviin palvelusopimuksiin.
Lautakuntien ja niille asioita esittelevien virkamiesten asema korostuu entisestään. Esimerkiksi koulutuslautakunta joutuu jo aivan lähiaikoina päättämään, miten se aikoo järjestää koulutoimen entisestään supistuneilla määrärahoilla. Jo tässä vaiheessa arvioidaan, että lakkautettavaksi tulee neljä tai viisi koulua. Erimielisyyttä on siitä, säilytetäänkö seiniä vai turvataanko pienenevälle oppilasmäärälle mahdollisimman hyvä opetuksen taso.
Palvelut väestöryhmittäin
Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet ovat rakennettu väestöryhmittäin. Painotus on lapsissa, nuorissa ja perheissä sekä ikäihmisissä työikäistä väestöä ja erityisryhmiä unohtamatta. Lapsiperheitä autetaan organisoimalla perheiden palveluja uudelleen Korkalonkadun perhepalvelukeskukseen ja lasten hoitomahdollisuuksia monipuolistamalla. Ikäihmisten kohdalla tavoitteena on, että vähintään 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuisi kotona ja palveluasunnoissa.
Budjettiesitys on 218,8 miljoonaa euroa. Se on kolme prosenttia enemmän kuin mitä on kuntien yhteinen budjetti ylityksineen tänä vuonna. Sillä vahvistetaan yhdistämissopimuksen visiota luoda Rovaniemestä Lapin vahva pääkaupunki, kansainvälinen osaamisen ja kulttuurin keskus.
Suur- Rovaniemen saa valtiolta yhdistämisavustuksena vuoteen 2010 mennessä 6,7 miljoonaa euroa, josta ensi vuonna vajaa kolmannes. Siitä yli puolet menee yhdistymisen aiheuttamiin kuluihin.
Mäki ja keskusurheilukenttä
Vuosikate ei riitä poistoihin eikä investointeihin, joten kaupunki otattaa ensi vuonna 6,7 miljoonaa euroa lisää velkaa. Vaaranlammen päiväkodin peruskorjauksen ja Saaren koulun liikuntatilan rakentamisen lisäksi suuri työ on Rovakadun saneeraus ja kävelykadun laajentaminen.
Ounasvaaran liikuntapuisto, johon sisältyy ison mäen ja huoltotilojen rakentaminen on ajoitettu parin vuoden päähän. Paljon kohua herättäneen monitoimikentän rakentaminen on arvioitu vuosille 2007-2008 ja sen kustannusarvio olisi 3 miljoonaa euroa. Molemmat toteutuisivat vasta huomattavalla ulkopuolisella rahoituksella.