Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen kannattaa suur-Oulun kuntien kuntaliitosta. Hän toivoo asiasta ennakkoluutonta ja avointa keskustelua.
Kaupunginjohtaja hakee liitoksilla Oulun seudusta taloudeltaan vahvaa ja hallinnoltaan yksitasoista ja mahdollisimman selkeää kokonaisuutta. "Alueella pitää olla yhteisesti valittu hallitus ja valtuusto", Nenonen korostaa.
Hänen mielestään luonteva suur-Oulu muodostuisi seudun asunto- ja työssäkäyntialueesta, joka tulisi määritellä tarkemmin. Hän uskoo, että työmarkkina-alue on suurempi kuin Oulun seutukunnan kunnat. "Siihen saattaisi kuulua lisäksi esimerkiksi Ii ja Ylikiiminki."
Nenonen ei hyväksy pakkoliitoksia, vaan naimakauppojen tulisi perustua kuntien tarpeisiin. Niihin tulisi liittyä tarkat suunnitelmat palveluiden järjestämisestä. "Tilaaja-tuottaja -mallin soveltuvuus tulisi tutkia palvelujen tuottamiseen muun muassa kilpailuttamalla. Palvelut tulisi määritellä tarkkaan. Lähipalveluja olisivat esimerkiksi päivähoito ja pienten lasten koulutus."
"Nyt kuntaliitoksiin ajaudutaan, ja lopputulos ei ole hyvä. Tulevaisuudessa esimerkiksi valtion antamien liitosavustusten tulisi olla kytkettynä suunnitelmiin", Nenonen vaatii.
Talouskuntamalli välivaihe
Nenonen kannattaa seutukunnassa kehitteillä olevan talouskuntamallia realistisena välivaiheena. "Vaikka seutukehityksen monet tulokset ovat rohkaisevia, olemme niin isojen haasteiden edessä, että jotain on tehtävä. Hankinnat, sopimukset ja päätöksien teko kunnissa vie moniportaisessa hallinnossa aivan liian paljon aikaa. Työtä menee hukkaan."
Talouskunnalla olisi yhteinen vaaleilla valittu valtuusto, joka keräisi verot ja päättäisi budjetista. Se vastaisi keskeisimmistä isoista palveluista sekä kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta. Peruskunnat säilyisivät edelleen, mutta niille jäisi vähän kotikuntatehtäviä.
Talouskunta vastaa projektipäällikkö Jukka Peltomäen aluekuntamallia minikoossa. Aluekunnat muodostuisivat koko maassa vain paristakymmenestä maakunnasta.
"Maakuntapohjainen jako ei ole tyydyttävä, koska alue muodostuisi liian suureksi", Nenonen sanoo.
Nenosen mielestä kannattaisi koko Pohjois-Pohjanmaalla tutkia puhemies Paavo Lipposen (sd.) esittämää aluekeskuksiin perustuvaa mallia riippumatta siitä, miten kuntayhteistyötä tehdään. "Oulun, Raahen, Ylivieskan ja Kuusamon seudut ovat tehneet pitkän aikaa menestyksekästä 1+3 -aluekeskuskuntayhteistyötä", kaupunginjohtaja sanoo.
Jos Oulun seutukunnassa jatketaan nykymallilla, tulisi Nenosen mukaan seutuhallitus valita poliitikoista, ennen kaikkea ykköskenttäläisistä. Nykyisin seutuhallituksen muodostavat alueen kuntajohtajat.
Suunta
on sama
"Talouskunta on omaa malliani lähellä", Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta sanoo. Hän uskoo, että tulevaisuudessa voi tulla jokin sekamalli, jossa Oulun seudun kunnat voisivat erikoistua tuottamaan erilaisia palveluja. "Jotkut kunnat voivat liittyä yhteen, ja jotkut palvelut tuotetaan yhteisesti", hän uskoo.
Syvävirta pitää suur-Oulun kuntaliitosta tulevaisuuden mallina. "Muutokset ovat välttämättömiä, ja se on suunta. Sen on vaikea toteutua kertarysäyksellä, jos siihen ei pakoteta."
"Tarvitsemme oman Oulun seudun mallin kunta- ja palvelurakenneselvityksen yhteydessä. Jos emme saa sitä kehitettyä, valtio voi päättää asioista. Se on huonoin vaihtoehto", Syvävirta kertoo.