Maailman viisi lentomäkeä eivät tulevaisuudessa riitä kattamaan tarvetta hypätä mahdollisimman pitkiä hyppyjä mahdollisimman useissa kilpailuissa. Kansainvälisen hiihtoliiton mäkihypyn koordinaattorin Walter Hoferin mukaan on kuitenkin tarkoin mietittävä, minne lentomäki kannattaa rakentaa.
"Haluamme kisoihin lisää yleisöä, jotka tulevat tietenkin katsomaan pitkiä hyppyjä. Mutta jotta lentomäki kannattaisi rakentaa, täytyisi siitä pystyä pari kilpailua vuodessa hyppäämään. Tällä hetkellä FIS ei virallisesti tiedä mistään muusta lentomäkihankkeesta kuin Vikersundin lentomäen uusimisesta nykyaikaiseksi"; Hofer sanoo.
Vaikka Suomessa puuhataan lentomäkeä Aavasaksalle ja Suomulle - eikä Tahkovuoren korottamistakaan ole haudattu - FIS:n kantaa asiaan ei vielä ole.
"Otamme kantaa heti, kun saamme Suomen hiihtoliitolta suunnitelmat lentomäen rakentamiseksi jonnekin. Paha antaa lausuntoa, jos ei tiedä mitään", Hofer naurahtaa.
Vaikka tuulet ovat pilanneet monta mäkikilpailua muutaman viime kauden aikana, ei maailmancupin kilpailuohjelmiin ole tulossa nykyistä enemmän normaalimäkien kilpailuja suurmäkien tilalle.
"Normaalimäkien uutta tulemista on turha odottaa: kyllä suuntaus on suurempiin mäkiin. Uusia suurmäkiä on tällä hetkellä suunnitteilla ainakin Etelä-Koreaan (2014) ja Kiinaan (2009), mutta lentomäkiä ei ole rakenteilla mihinkään", Hofer toteaa.
Liitto ei rakenna hyppyrimäkiä
Suomen hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen tyrmää puheet, että liitto olisi jo asettunut kannattamaan lentomäen rakentamista Suomulle.
"Ei pidä paikkaansa. Hiihtoliitto ei rahoita eikä rakenna yhtään mäkeä, joten meille on aivan sama, minne sellainen rakennetaan. Suomu on ollut vireillä kymmenisen vuotta ja nyt valmistuu selvitysvaiheen toinen raportti. Siinä olemme toki olleet mukana. Aavasaksa on noussut keskusteluun vasta viime kuukausina. Nilsiän Tahkovuoren korotussuunnitelmat taitavat olla "pisimmässä puussa" näistä kaikista hankkeista", Piirainen sanoo.
Suomun lentomäen kustannusarvioksi Piirainen sanoi 10-11 miljoonaa euroa. Aavasaksasta hänellä ei ollut tietoja vielä maanantaina.
Rahoitus ratkaisee
"On selvää, että kaikki rakentuu tai kaatuu rahoitukseen. Aavasaksalla on tiettävästi mäkikeskushanke, Suomulla taas enemmänkin matkailuun painottuva hanke. Valtion rahoituksen osuus lentomäen kustannuksiin jää niin pieneksi, ettei kukaan sen varaan voi suunnitelmia rakentaa: ulkopuolista rahaa täytyy saada suurin osa."
Jari Piirainen korostaa, että jos Suomi aikoo pysyä mäkihypyn huippumaiden joukossa, lentomäki puolustaa paikkaansa.
"Toivon, että jonain vuonna jossakin Suomessa päästään hyppäämään lentomäestä."