Lisää tietoa: www.ipy.org
"Se on mahdollisuus Suomelle ja näyttää sen, missä määrin me olemme arktisen osaamisen maa", innostaa Thule-instituutin johtaja, professori Kari Laine Oulun yliopistosta. Kansainvälisen Polaarivuoden Suomen suunnitteluryhmän puheenjohtaja viittaa muun muassa siihen, että pohjoisten meriteiden avautuminen edellyttää kehittynyttä jäänmurto- ja kylmätekniikkaa, missä Suomella on mahdollisuus näyttää kyntensä.
Kansainvälinen Polaarivuosi (IPY, International Polar Year) järjestetään vuosina 2007-2008 jo neljännen kerran.
"Se on tiedemaailmassa iso vuosi, jonka keskeinen tavoite on koordinoida kansainvälistä tutkimusta ja koulutusta", Laine kertoo.
Pohjoisten alueiden merkitys on kasvanut viime vuosina valtavasti, mihin on kaksi syytä: luonnonvarat ja ilmasto. Maailman luonnonvarat ovat ehtymässä, mutta pohjoisesta niitä vielä löytyy. Arktiksen rooli maailman ilmastojärjestelmässä on keskeinen, jopa ratkaiseva suunnan näyttäjä: jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen vaikuttavat maapallon meriin ja hiilitasapainoon, joten Arktis on tutkijoille kuin laboratorio.
Monitieteinen tutkimusohjelma
IPY:n taustaorganisaatioita ovat Maailman tiedejärjestö (ICSU) ja Maailman ilmatieteen järjestö (WMO), ja siihen osallistuu tuhansia tutkijoita. Jo nyt mukaan on lähtenyt yli 45 maata. Hankkeet ovat hyvinkin laajoja ja kattavat useita tieteenaloja: muun muassa jää- ja ilmastotutkimus, biologiset ja tekniset alat sekä sosiaalitieteet ovat niiden joukossa. Ihminen ja ympäristö ovat nyt esillä entistä vahvemmin ja ensimmäistä kertaa Polaarivuoteen on liitetty myös näyttelyitä ja verkostoyhteistyöhankkeita.
"Keskeinen tavoitteemme on saada suomalaisia tutkimusryhmiä mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja saada niille sitä kautta lisää rahoitusta", Laine kertoo. Jo nyt tiedetään, että Tampereelle on Polaarivuoden aikana tulossa suuri kylmätekniikkaan liittyvä kansainvälinen kokous.
"Pohjois-Suomen tutkijayhteisön ja yritysten kansainvälistymiselle IPY tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia, esimerkiksi venäläisten kanssa on vireillä suuria hankkeita."
Pohjois-Suomen tutkimusasemat voivat myös saada yhä enemmän kansainvälistä huomiota.
Suomessa IPY-hankkeita koordinoivat Oulun yliopiston Thule-instituutti ja Lapin yliopiston Arktinen keskus. IPY:n Suomen sihteeristö on aloittanut työnsä elokuun alussa, toimintoja on sekä Oulussa että Rovaniemellä. Mukana ovat Oulun, Lapin, Helsingin ja Turun yliopistot sekä kaikki tutkimuslaitokset.
Oulustakin
paljon hankkeita
Suomessa on hahmoteltu kolme IPY-vuoteen liittyvää tutkimuskokonaisuutta: arktinen lääketiede, maankäyttö- ja maanpeiteohjelma sekä globaali muutos. Vaikka hakukierros on kesken, on ehdotuksia tullut jo 74 kappaletta. Kansallinen komitea priorisoi ehdotukset ja IPY tekee lopullisen valinnan.
Professori Kari Laine arvelee, että yksistään Oulun yliopistosta tullaan tekemään 60-70 projektiehdotusta. Suomesta osallistutaan ainakin Huippuvuorten kansainväliseen retkikuntaan ja useisiin Pohjois- ja Luoteis-Venäjän tutkimushankkeisiin.
Suomen kansallinen budjetti on vielä keskustelussa, mutta mukana on ainakin kuusi ministeriötä, joiden rinnalle etsitään myös muita rahoittajia. Lisäksi yliopistot ja tutkimuslaitokset suuntaavat IPY-hankkeisiin omaa rahoitustaan.
Kansainvälisellä tasolla rahoittajia ovat Euroopan tiedesäätiö, mahdollisesti EU sekä Yhdysvallat ja Kanada, jotka panostavat suuria summia kansainväliseen toimintaan. Myös Tanska on näyttävästi mukana toiminnassa.