Syväkankaan koulun yhdeksännen luokan oppilaat Anna Laakkonen, Suvi Tolonen ja Joni Törmälehto löytävät hakematta Euroopan kartalta eteläisen Ranskan. Sormen alle jää Peynier ja siellä sijaitseva kansainvälinen sisäoppilaitos, jonne kolmikko matkaa toukokuussa viikoksi ranskan taitoja kohentamaan ja uuteen kulttuuriin tutustumaan.
Olo on jännittynyt, mutta päättäväinen. Matkan eteen on tehty hartiavoimin töitä, aikataulutettu menemisiä ja tulemisia, kierretty yritysten pikkujouluissa esiintymässä, järjestetty diskoja, myyty keksejä, karkkeja ja pinssejä.
Vanhemmat ovat kannustaneet ja olleet talkoissa mukana. Koulu antaa selkänojan, ja varmistaa loppupotin, jos ihan kaikkea ei ehditä saada kasaan. Matka on kirjattu koulun suunnitelmiin.
Uudet ohjeet
eivät ongelma
Idea kypsyi viime vuonna, kun Ranskasta vieraili oppilaitoksen rehtori Kemissä ja ehdotti yhteistyötä. Sisäoppilaitoksessa on täysi ylläpito, kemiläisten on maksettava vain lentoliput.
Syväkankaan kolmikon lisäksi Ranskaan lähtee Sauvosaaren koulusta neljä muuta vapaaehtoisen ranskan lukijaa. Tulevana vuonna ranskalaisia tulee Kemiin.
Matkasta päätettiin sen jälkeen, kun opetushallitus oli täsmentänyt ohjeistusta kouluretkien ja leirikoulujen maksuttomuudesta ja varainkeruusta niitä varten. Ohjeistus nostatti hämmennystä ja epävarmuutta siitä, voidaanko varoja kerätä lainkaan. Jossain pääkaupunkiseudun koulussa pantiin jopa piste leirikouluille.
Rahan kerääminen
on sallittua
Perustuslain mukaan perusopetus on ilmaista, mutta se se ei estä rahan keräämistä opetussuunnitelmien mukaisille reissuille, kunhan homma toimii vapaaehtoispohjalla. Lisäksi jokaisen on päästävä mukaan, vaikka oppilas tai hänen huoltajansa eivät olisikaan osallistuneet keräykseen.
"Ei tämä niin hankalana ole meille näyttäytynyt. Meillä on menossa monta projektia, joiden varainhankinta perustuu talkootyöhön ja oppilaiden aktiivisuuteen", Syväkankaan koulun rehtori Veikko Kumpumäki sanoo.
Tähänkin asti koululla on toimittu täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti: koulun pussista on maksettu niidenkin oppilaiden matka, jotka eivät ole voineet osallistua keräykseen.
"Mutta nyt on asiat mietittävä tarkemmin. Kyse on yhteispelistä", opettaja Marja Roivainen korostaa. Hänen lisäkseen opettajat Virpi Valkonen ja Taina Tarvainen sekä yksi avustaja koululta kuuluvat Ranskan-projektin tekijätiimiin.
Leirikoulut pyörivät
entiseen malliin
Leirikouluja järjestävät valtakunnalliset nuorisokeskukset eivät myöskään ole havainneet ohjeistuksen vaikutuksia toiminnassaan. Leirikoulut kustannetaan suureksi osaksi vanhempien johdolla kerätyllä rahalla.
"Väärinymmärrystä ja epävarmuutta on varmasti ollut. Opetushallituksen ohjeet ovat vähän ympäripyöreät", Oivangin leirikeskuksen vs. toiminnanjohtaja Tiina Mäkelä Kuusamosta kertoo. Opettajien ammattilehdessä onkin asiaa tarkennettu ja vakuutettu, ettei paniikkiin ole syytä.
Epätietoisuus ja sen ympärillä vellova keskustelu näkyivät viime vuonna esimerkiksi pohjoissavolaisen Metsäkartanon leirikeskuksessa, jossa toiminnanjohtaja Jari Korkalaisen mukaan peruuntui ainakin neljä leirikoulua.
Nyt toiminta pyörii kuten ennenkin. Varauskanta on hyvä, tilauksia on vuoteen 2009 asti. Metsäkartanossa on noin 100 leirikoulua vuodessa, Oivangissa käy noin 70 ryhmää vuosittain.