Ruotsin kaivoskaupungit Jällivaara ja Kiiruna siirtävät keskustansa muutaman kilometrin nykyisiltä paikoiltaan. Valtavat rakennusoperaatiot Ruotsin Lapissa alkavat pitkän ja perusteellisen suunnittelun jälkeen toden teolla tänä vuonna.
Ruotsin valtiollinen kaivosyhtiö, Luulajassa pääkonttoriaan pitävä Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag eli LKAB kertoi juhannuksen alla ensimmäisestä isosta puitesopimuksesta. Laaja aiesopimus tarkoittaa, että LKAB rakennuttaa Kiirunaan ja Jällivaaraan noin 4 000 asuntoa sekä 490 omakotitaloa vuosina 2016–2021.
Puitesopimuksen arvoksi lasketaan 1,2 miljardia euroa. Siihen tuli 70 kansainvälistä tarjousta, joista 18 Suomesta. Kahta suomalaista yritystä, Kero Hirsitaloja sekä Muurametaloja, onnisti, kun ne pääsivät alihankkijoiksi jättiprojektiin.
Kuusamolainen Kero Hirsitalot suunnittelee rakentavansa seuraavan viiden vuoden aikana noin 40 taloa vuodessa Pohjois-Ruotsiin. Muurametalot valmistaa Tornion Karungin tehtaallaan kymmeniä talomoduleja, jotka jällivaaralainen TN Bygg kokoaa paikan päällä.
Vientikaupat taloyrityksille ovat ensimmäinen iso käytännön esimerkki, mitä Pohjois-Ruotsin kaivoskaupunkien uudelleen rakentaminen voi poikia suomalaisille.
Maa Kiirunan ja Jällivaaran rautamalmikaivosten päällä uhkaa sortua ja siksi kaupunkien siirtoja kiirehditään. Ruotsalaiset ovat laskeneet, että vähintään 10 000 perheen täytyy muuttaa uuteen turvallisempaan paikkaan vuoteen 2030 mennessä. Lisää vientisopimuksia rakennushankkeisiin voi odottaa, sillä LKAB:n puitesopimus ei koske vielä kaikkea suunniteltua rakentamista.
Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan sekä Luoteis-Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista on puhuttu vuosia Suomessa. Valtaviksi kuvatut näkymät Venäjällä, esimerkiksi uudet kaasukentät, eivät näytä toteutuvan kovin sutjakasti. Myös Norja jarruttelee nykyään pohjoisen kaasu- ja öljylähteidensä avaamista.
Pohjois-Norjassa kuitenkin rakennetaan uusia sähkölinjoja, maanteitä sekä julkisia rakennuksia. Jonkinlaisia vihjeitä viime aikoina on tullut myös Venäjältä, joka haluaa kehittää Murmanskin kaupunkia ja erityisesti Murmanskin satamaa.
Kiiruna ja Jällivaara tarjoavat tavanomaista rakentamista, johon suomalaiselta rakennusteollisuudelta ja pientalorakentajilta pitäisi löytyä osaamista.
Kohteet siellä ovat myös kohtuullisen etäisyyden päässä, eikä sikäläisen työnteon tavan tai kielen pitäisi tuottaa ylivoimaisia esteitä. Pohjois-Ruotsissa puhutaan paljon suomea tai ainakin suomalaisperäistä meänkieltä.
Kaivoskaupunkien uudelleen rakentaminen ei perustu kohtuuttomiin odotuksiin tai lupauksiin, vaan kaupunkien siirtämisestä on päätetty oikeasti ja kaivosyhtiö LKAB on todella sitoutunut vuosien suuroperaatioon.
Siksi rakennusalan Pohjois-Suomessa ja miksei myös koko Suomessa kannattaa katsella tarkasti pohjoisen Ruotsin suuntaan.