Jyväskylä Verotuksessa suunta on asteittain kohti tasaveroa, vaikka ansiotulojen progressiivisuus säilyisikin, arvioi toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon Taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
Tämä johtuu siitä, että koska kunnallisverot, kulutusverot ja sosiaalivakuutusmaksut tulevat todennäköisesti lähivuosina nousemaan, valtiolle maksettava ansiotulojen verotuksen merkitys verokannasta vähenee tulevaisuudessa.
"Kun valtion ansiotulovero on ainoa progressiivinen vero, niin kehitys johtaa siihen, että progressiivisuus ylipäätään tulee vähenemään. Nykyisin ansioverotulon tuotot ovat enää noin seitsemän miljardia euroa. Kunnallisveron tuotto on yli kymmenen miljardia. Kunnallisvero on tasaveroa, jonka osuus tulee nousemaan", Holm sanoi.
Kun yli 70 prosenttia kansalaisista ei kannata ansiotulojen suhteellista verotusta eli tasaveroa, niin se kertoo Holmin mielestä ennen muuta siitä, että ajatellaan niin, että veroja pitää maksaa maksukyvyn mukaan.
Samalla kannatetaan verotuksen progressiivisuutta eli mitä suuremmat tulot, sitä enemmän voisi maksaa veroa.
"Kansalaisten mielipiteen mukaan on paikallaan, että niillä, joilla on mahdollisuus maksaa enemmän veroja, myös maksavat. Tulojen tasaus ja oikeudenmukaisuusasiat ovat ihmisille tärkeitä", Holm kertoi.
Mikäli voitaisiin ajatella ihmisten vastanneen omalla lompakollaan kyselyyn, silloin olisi voinut odottaa, että suurituloisimmat pitäisivät tasaveroa hyvänä menetelmänä.
Siitä olisi eniten hyötyä ylemmissä tuloluokissa, joihin lukeutuvat eivät silti tasaveroa kannata.
"Ilmeisesti tulonjako ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä arvoja ja asenteita. Siksi kyselyyn vastataan eri tavalla kuin sen mukaan, miten tasavero vaikuttaisi lompakkoon. Tulonjaon tasaisuus nähdään arvona, jolloin se näkyy läpi tulojakauman", Holm sanoi.
Toisaalta "lompakkoefekti" ylemmissä tuloluokissa näkyä selvemmin kuin muissa tuloluokissa.
Tasaveron kannatus nousee kuin tulot kasvavat. Tulotasoon katsomatta yhteiskunnan palveluja pidetään tärkeänä, ja niiden vuoksi halutaan maksaa veroja.