Professori Seppo Väyrynen Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä toivoo, että laitteiden valmistajat paneutuisivat hieman nykyistä paremmin siihen, että laitteet toimisivat helposti.
"Asenteissa on ehkä vielä korjaamista. Käytettävyysasioista on puhuttu vielä niin vähän aikaa", Väyrynen sanoo. Asia nostettiin laajemmin esille 1990-luvulla.
Laitteita suunnitteleva insinööri voi suhtautua niin, että kun hän sen osaa, niin muutkin osaavat. Väyrynen muistuttaa, että hyvin helpoiksi tehdyt tekniset asiat kiinnostavat myös monia valmistajia. Ne helpottavat eritysryhmien elämää, mutta ovat mieleen myös kaikille muille.
Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa kosketusnäytöt ja matalalattiabussit.
Käyttöohjekirjasen tekoonkin voisi moni valmistaja kiinnittää huomiota. Tosin sellaisiakin näkemyksiä on esitetty, että laitteiden pitäisi toimia ilman manuaaliakin.
Teknologiapäällikkö Petteri Alahuhta Oulun VTT:ltä seuraa aitiopaikalta teknologiaan liittyviä asioita, vaikkei käytettävyystutkimusta itse teekään.
Hänen mielestään laitteessa ei välttämättä ole vikaa, vaikka se ei toimisikaan heti uuden omistajansa käskytyksen mukaan.
"Suunnittelijan energia saattaa mennä kokonaan siihen, että hän saa laitteen ylipäätään toimimaan", Alahuhta tuumii.
Kuluttajan näkökulmasta kokonaisuus saattaa sitten näyttää liian monimutkaiselta ja apu voi olla tarpeen.
Nykyään siellä täällä yritetään ottaa suhteellisen alusta alkaen loppukäyttäjät mukaan lausumaan kommentteja.
Silloin on paremmat mahdollisuudet saada aikaan toimiva tuote, joka ei kiristä omistajansa pinnaa.
Esimerkiksi kännykkävalmistajat joutuvat kiireensä vuoksi käyttämään asiakkaita koehenkilöinä, jotka perkaavat laitteista viimeiset lastentaudit esille.
"Reilua on tietysti, että asiakas tietää olevansa testihenkilö. Ohjelmistoistahan on jo pitkään ollut tarjolla niin sanottuja beta-versioita", Alahuhta sanoo.