Miksi vety on nosteessa?
2020-luvun globaalin vetybuumin taustalla vaikuttavat kansainväliset ilmastotavoitteet, uusiutuvan sähkön halpeneminen sekä EU:n vihreän siirtymän ohjelmat. Oulun seudulla vahvuudet vetytalouteen tunnistettiin nopeasti: alueelta löytyy energia-, metalli-, ICT- ja tutkimusosaamista, pitkä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön perinne, runsaasti tuulivoimaa ja hyvällä tasolla oleva sähköverkon liitäntäkapasiteetti. Lisäksi bioperäistä hiilidioksidia tuotetaan alueella runsaasti.
Mistä vedyn hyödyntämisessä oikein on kyse? Oulun yliopiston tutkimusjohtaja ja Oulun Innovaatioallianssin vetyohjelman vetäjä Pekka Tervosen mukaan tavalliselle ihmiselle vety ei välttämättä näy arjessa suoraan. Sen avulla voidaan valmistaa vähäpäästöistä terästä, lannoitteita sekä polttoaineita lento- ja raskaaseen liikenteeseen. Vetylaitosten tuottamaa hukkalämpöä voidaan syöttää kaukolämpöjärjestelmään ja vaikuttaa myönteisesti energiakustannuksiin.
Lähtölaukaus vetytalouden kehitykselle Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla oli OIA:n vuoden 2021 Perämerenkaaren vetyselvitys. Tämän jälkeen OIA:n sateenvarjon alla on käynnistynyt useita hankkeita koko vedyn arvoketjuun.
Kehitystä on vauhditettu merkittävästi Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta EU:n aluekehitysrahoituksella. Vetytalouden hankkeita on toteutunut jo kuutisenkymmentä kappaletta, 68 miljoonan euron edestä.
Vetypalapeli kokoon allianssiyhteistyöllä
– OIA:n rooli on ennen kaikkea palapelimäisen ekosysteemin rakentaminen. Tavoitteena on ollut vähentää investointien riskejä, tuottaa tutkimustietoa yritysten päätöksenteon tueksi ja varmistaa, että alueella on valmiina tontit, osaaminen, infrastruktuuri ja verkostot, kun ensimmäiset isot investointipäätökset syntyvät, Pekka Tervonen kertoo.
Vuosien 2022–2025 aikana Oulun seudulla valmisteltiin useita investointi-, tutkimus- ja kehityshankkeita, vahvistettiin kansainvälisiä verkostoja ja tunnistettiin Oulun rooli erityisesti vihreän vedyn keskuksena. Niiden ansiosta alueella on jo merkittävä infrasuunnitelma.
Esimerkiksi Laanilan vetyvisio -hankkeen tavoitteena oli rakentaa alustava toimintamalli Oulun Laanilan teollisuusalueen kehittämiseksi. Hankkeessa laadittiin nykytilan analyysi sekä skenaariot vuosille 2028, 2035 ja 2040.
– Työssä tarkasteltiin erityisesti materiaalivirtojen hyödyntämistä, teknologioiden kehitysastetta, taloudellisuutta ja kestävyyttä sekä mahdollisia synergioita muiden teollisuusalueiden kanssa, Pekka Tervonen kertoo.
OIA:n ohjelmakausi 2021–2027 on loppusuoralla, mutta uusia hankkeita on jo suunnitteilla. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen hankkeen tavoitteena on rakentaa Pohjois-Fennoskandiaan rajat ylittävä vihreän vedyn ekosysteemi. Oulun Innovaatioallianssi on ollut keskeisessä roolissa kokoamassa yhteistyötä tutkimuksen, yritysten, energiayhtiöiden, satamien ja aluekehittäjien välille. Hankkeelle on haettu noin 17 miljoonan euron EU-rahoitusta, ja toteutuksen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2027.
Hankkeista konkretiaan: luvassa aluetaloudellisia vaikutuksia
Pohjois-Pohjanmaasta on tullut yksi Suomen suurimmista vihreän siirtymän investointialueista. Vireillä on noin 10 miljardin euron teolliset investoinnit, joista merkittävä osa liittyy energiaan, vetyyn, synteettisiin polttoaineisiin ja sähköintensiiviseen teollisuuteen.
Vaikka vain osa investoinneista toteutuisi, vaikutus maakunnan talouteen on historiallisen suuri. Toteutuessaan investoinnit voisivat tuoda vuositasolla yli 1,3 miljardin euron arvonlisän, 57 miljoonan euron kiinteistöverotulot sekä työtä yli 4 000 henkilötyövuoden edestä.
Keskeisiä vetytalouden kehityskohteita ovat jo mainittu Laanila, Oulun Sataman ja Oritkarin alue sekä Pyyryväinen.
Satama-alueella toimijoiden kiinnostus liittyy erityisesti e-polttoaineisiin ja kestävään lentopolttoaineeseen. Sataman läheisyys vahvistaa vientimahdollisuuksia. Yhteistoimintasopimus Oulun kaupungin ja Verso Energyn välillä Oritkarin alueen kehittämisestä vetytehtaalle allekirjoitettiin alkuvuodesta 2025. Tavoitteena kaksivuotisen sopimuskauden aikana on saada aikaan toteuttamissopimus.
Pyyryväiseen puolestaan suunnitellaan suuria vedyn tuotanto- ja jatkojalostusalueita, joissa kapasiteetti voi nousta satoihin megawatteihin.
Kuten kaikissa suurissa investointihankkeissa, myös vetylaitosten rakentamisessa ja niiden arvoketjuissa on sijaa alueella toimiville pienemmillekin yrityksille. Pekka Tervosen mukaan mahdollisuuksia on muun muassa sähkö- ja automaatioalalla, ICT-alalla, logistiikassa ja palveluissa. Paikallinen vetytalous voi tarjota pk-yrityksille referenssejä, joita voi myöhemmin skaalata kansallisesti ja kansainvälisesti.
Ketsuppipullo aukeaa
OIA:n mahdollistaman pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena Oulun seutu on valmistautunut siihen, että kun ensimmäinen iso vetyyn liittyvä investointipäätös tehdään, koko alue on valmis toimimaan.
Suomen valtakunnallinen vedyn siirtoverkko etenee Oulun seudulla tällä hetkellä suunnittelu- ja ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Halkaisijaltaan 1,2 metrin levyinen, korkeapaineistettu putkistoverkko mahdollistaisi Oulun investointien yhdistämisen laajempaan jakeluun.
Kansallisen verkon rinnalla etenee Nordic Hydrogen Route -hanke, jossa Suomeen ja Ruotsiin suunnitellaan noin 1 000 kilometrin rajat ylittävää vetyputkistoa Perämeren ympärille.
Vetytalouden investointipäätökset ovat yritysten käsissä, eikä kaikkien hankkeiden toteutuminen ole varmaa, mutta Pekka Tervosen mukaan kyse ei ole niinkään siitä, toteutuuko vetytalous, vaan siitä, milloin markkina on riittävän kypsä.
– Todennäköisen kehityspolun mukaan lähivuosien aikana julkinen hankerahoitus kasvattaa verkostoja ja osaamista, ja muutama suuri toimija tekee lopullisen investointipäätöksen. Sen jälkeen tehtaiden rakennusvaihe synnyttää merkittävää paikallista kysyntää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän kehityksen myötä Oululla on vahvat edellytykset asemoitua Pohjois-Euroopan johtavaksi vetytalouden TKI-keskukseksi.
Oulun Innovaatioallianssi
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden strateginen yhteenliittymä, joka vahvistaa Oulun alueen innovaatiokykyä ja Pohjois-Suomen globaalia kilpailukykyä
- OIA:n lupaus on olla paras kumppani yrityksille innovaatioiden edistämisessä
- Tavoitteena uuden liiketoiminnan syntyminen valituilla kohdealoilla julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen avulla
- Kohdealat ovat Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut, Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut, Kasvu ja osaaminen sekä uutena alana Kaksoiskäyttöteknologiat
- Ensimmäinen TKI-yhteistyösopimus allekirjoitettiin jo vuonna 2009
- OIA:n toimintaa kaudella 2021–2027 toteuttavat käytännössä sopijaosapuolet Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, OSAO, Luke, VTT, Pohde sekä Technopolis