Oulun kaupungin tekninen lautakunta asetti tiistaina uudelleen valmisteltavaksi Oulujoen etelärannan ympäristön ja kevyen liikenteen yhteyksien yleissuunnitelman Erkkolan sillan ja Patamäen välillä.
"Tapaus on hyvin erikoinen", teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli toteaa. "Kyseessähän oli yleistasoinen suunnitelma, joka oli menossa vasta nähtäville, jotta kaikki kaupunkilaiset olisivat saaneet ottaa siihen kantaa."
Nyt kaikkia kansalaisia ei kohdeltu yhdenvertaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltijoitten täytyy tehdä uusi suunnitelma, joka on jossakin mielessä sen suuntainen, kun enemmistö lautakunnan jäsenistä halusi.
Rantaa yksityisille
"Ajatushan oli, että kevyenliikenteen linjausta ei vietäisi joen varteen, missä sitä on vastustettu, vaan että se kulkisi kauempana. Mikä osa suunnitelmasta kelpaa ja mikä ei, ei tiedetä. Se riippuu siitä, miten viranhaltijat tulkitsevat evästystä", Pitkänen-Koli sanoo.
Evästys olikin hyvin yleisluonteinen ja jättää tulkinnanvaraa. Se muistutti niitä kirjeitä, joita tekninen lautakunta on alueen asukkailta saatu.
"Nyt kuunneltiin vain niitä ihmisiä, jotka ovat vastustaneet asiaa. Ja heitäkin kuunneltiin hyvin epävirallisesti. Enemmistö lautakunnan jäsenistä meni siis ottamaan kantaa suunnitelmaa pelkästään keittiöporrasvaikuttamisen kautta. Voitaisiin sanoa, että he ovat tiettyjen Oulujokivarren asukkaiden pompoteltavissa."
"Suoraan sanoen osa rantojen läheisyydessä asuvista on ottanut kaupungin maata omaan käyttöönsä", Pitkänen-Koli toteaa. "He ovat vieneet rannoille saunojaan ja käyttävät sitä kuin omaansa. Mielenkiintoista onkin, että käsittelyssä olleesta alueesta 70 prosenttia on kaupungin maita ja siten kaupungilla on oikeus tehdä tällaisia kevyen liikenteen linjauksia."
"Jos suunnitelma olisi mennyt esityksen mukaan, kaupunki olisi lunastanut loput 30 puistoalueesta, jota kaupungilla on oikeus lunastaa yleiseen käyttöön."
Suunnitelman tavoitteena oli antaa kaikille kaupunkilaisille mahdollisuus nauttia kulkemisesta joen rannalla. Nyt tehty kannanotto viivästyttää merkittävästi monta vuotta tehtyä työtä.
Piut paut suunnittelulle
"Erikoista on myös se, että valtuuston hyväksymää asemakaavaa ei kunnioitettu. Suunnitelma mukaili myös yleiskaavaa. Sitä oli puoli vuotta sitten hyväksymässä samoja ihmisiä, jotka suunnitelmaa nyt vastustivat. Samoja henkilöitä oli mukana myös silloin, kun suunnitelmaa päätettiin alkaa tehdä kolme vuotta sitten."
"Nyt yhtäkkiä ollaankin sitä mieltä, että suunnitelma ei kelpaakaan. Tämä oli melkoinen isku koko suunnittelujärjestelmälle ja poliittiselle etiikalle, sillä luottamushenkilöiden tehtävänä on yleisen edun ajaminen", Pitkänen-Koli painottaa.
Yleensä lautakunta ei ole ottanut kaavojen yksityiskohtiin kantaa ennen kuin ne on laitettu nähtäville. Kun suunnitelma on asetettu virallisesti nähtäville, otetaan vastaa kannanottoja, joihin vastataan. Tämän jälkeen lautakunta ottaa kantaa.
"Tällainen toimintatapa tavallaan halventaa valtuuston näkemyksiä. Jotta asia olisi edennyt korrektisti, olisi pitänyt esittää, että tutkittaisiin, löytyykö asemakaavan muuttamiseen poliittista tahtoa. Poliittisena toimintamenettelynä tämä oli nyt mielivaltaista."