Kun Kärpät nousi jääkiekon SM-liigaan ikimuistoisen päivänä 11. huhtikuuta 2000, ja Raksilan jäähalli suorastaan tärisi mielihyvästä, se oli niin joukkueelle, seuraorganisaatiolle kuin kannattajille unelmien täyttymys. Ehkä enemmänkin.
Näitä unohtumattomia tunnetiloja oli paikan päällä myös kokemassa silloinen Kärppien johtokunnan jäsen Matti Pörhö, joka valittiin viime syyskuussa erittäin velvoittavaan tehtävään. 14 vuotta edustuskiekkoilun puheenjohtajana toiminut Seppo Arponen antoi tilaa Pörhölle, joka nousi varapuheenjohtajan jakkaralta Kärpät Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.
SM-liiga on antanut Kärpille ja sen sidosryhmille menestysherkkua kaikilla mausteilla, mutta mikään paraatimarssi ei kestä ikuisesti.
Matti Pörhö piirtää isoja suuntaviivoja.
"On se sitten Euroopan liiga, pohjolan liiga tai laajennettu KHL, kansainvälisyys tulee eurooppalaiseen jääkiekkoiluun. Ja kun se tulee, Kärpät haluaa olla ehdottomasti junassa mukana", Pörhö visioi.
Pörhö onkin varsin tyytymätön SM-liigan nykyiseen hallintomalliin, jossa jäsenet eivät aja SM-liigan yhteistä etua vaan tuijottavat omaan napaansa.
"Onneksi siellä on uusi hallintomalli mietinnässä, koska nykyinen malli ei enää palvele SM-liigaa. Sen on muututtava. Jos kehitystä ei tapahdu, Suomi on pian jääkiekon farmimaa, josta parhaat pelaajat katoavat jatkuvasti ulkomaille", Pörhö sanoo.
Viidessä vuodessa tapahtuu paljon
Hän uskoo, että sekä Suomen että Ruotsin pääsarjoista irrottautuu 5-8 joukkuetta suuremmille areenoille. Aikaa muutoksen myllerryksiin kuluu ehkä 4-5 vuotta.
"Nordic Trophy kylvi siemenen, ja yhteistyö kiinteytyy edelleen. Uuden liigan alle Suomeen syntyy kansallinen sarja, joka pelaa kyllä Suomen mestaruudesta, mutta maan parhaat joukkueet ovat kansainvälisessä liigassa", Pörhö kiteyttää.
Liigaperheen huono keskinäinen kemia ei ole ainoa asia, jota Pörhö murehtii.
"On liigaseuroja, joiden talousluvut ovat kohtuuttoman huonoja. Vaikka liiga oli pitkään suljettu, ja kaikilla oli aikaa pistää taloutensa kuntoon, menneestä ei kuitenkaan opittu mitään", Pörhö suomii.
Kärppien intohimolle kansainvälistyä on luonteva selitys.
"Me olemme itse kansainvälistyneet esimerkiksi internetin ja lentoliikenteen kautta. Kansainvälistymällä sponsorimarkkinat kasvavat, ja Kärpille mahdollistuu laajempi tulopohja", Pörhö näkee.
Raksilan Areenalle kasvojenkohotusta
Kansainvälistyminen ei onnistu ilman nykyaikaista vaatimustasoa edustavaa areenaa. Nykyisen Raksilan Areena on auttamattomasti liian pieni ja vanhanaikainen.
"Missä pelaammekin, sen täytyy olla kärppävetoinen rakennus. Eihän esimerkiksi HIFK voisi kuvitellakaan pelaavansa Jokerien kotiluolassa Hartwall Areenalla", Pörhö muistuttaa.
Siis missä Kärpät aikoo pelata?
"Raksilan laajennusremontti 8 000-10 000 katsojan Areenaksi ei ole lainkaan huono vaihtoehto. Se on kävelymatkan päässä keskikaupungista ja infrastruktuuri parkkipaikkoineen valmiina."
Oulun kaupungin omistama Raksilan jäähalli on rakennettu 1975, jolloin sinne mahtui 8 000 katsojaa. Koska rakennukseen on tehty aitioita ja seisomapaikkoja muutettu istumapaikoiksi, virallinen kapasiteetti on enää 6 614, joka esimerkiksi kevään pudotuspeleissä on havaittu kerta toisensa jälkeen liian pieneksi.
Urheilullinen
menestys tärkeää
Kansainvälistyminen ei ole Pörhön johtaman organisaation strategian ainoa pääkohta.
"Urheilullisen menestyksen ja hyvän nuorisotyön jatkuvuus sekä hyvä taloudenhoito ovat painopisteitä, mutta myös hyvän kärppähengen ylläpitämisen koen tärkeänä. Tarkoitan tällä Oulun Kärpät 46 ry:n, Kärpät Oy:n ja Kärppäsäätiön hyvän yhteistyön merkitystä", Pörhö kertoo.
"Tämä on malli, joka on ainutlaatuisen toimiva kokonaisuus ja jossa kaikki tekevät positiivista tulosta. Se on myös malli, jota ei voi helpolla tuhota", niin ikään säätiön hallituksessa istuva Pörhö jatkaa.
Matti Pörhö on ollut Kärppien toiminnassa mukana nyt 15 vuotta. Ajanjakso on ottanut, mutta myös antanut paljon.
"Tämä aika on opettanut minulle urheilumaailman monimutkaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Jos bisnesmaailman kuviot toisi suoraan urheiluun, se ei toimisi. Mutta kyllä bisnesmaailmasta on voinut tuoda ajatteluun realismia talouden hoidossa", Pörhö mainitsee.
Fanit reagoivat
nopeasti
Jos jotain menisikin pieleen, Pörhö on varma, että ongelmat kantautuvat nopeasti hänenkin korviinsa.
"Olen kiitollinen, että Meillä on erittäin aktiiviset fanit. He ovat tukeneet meitä divariajoista lähtien ja seuraavat kärppämaailmaa herkällä korvalla", hän sanoo.
Pörhöä kuunnellessa pöydän toisella puolella voisi aivan yhtä hyvin olla edellinen puheenjohtaja Seppo Arponen, joka on monien mielestä suurin yksittäinen moottori Kärppien menestystarinan taustalla.
"On totta, että opimme Sepon kanssa tuntemaan toistemme ajatukset. Meillä ei ole mitään näkemyseroja, vaan olemme esimerkiksi molemmat henkeen ja vereen pohjoissuomalaisten ihmisten asialla. Mutta kuten Seppo sanoi jo vuosia sitten, ei tämä ole yhden miehen show, vaan yhteinen taival. Yhdessä luomme menestyksen, yhdessä nautimme voitoista, ja yhdessä itkemme myös tappioita."
