Joulukuun alussa hammashoito uudistuu potilaiden kannalta merkittävästi, kun kaikki suomalaiset ikään katsomatta alkavat saada tukea hammashoitoon.
Terveyskeskusten lisäksi hoitoa tarjoavat yksityishammaslääkärit toivovat, että Kela-korvauksen laajeneminen kaikkiin ikäryhmiin siirtää yhä useammat asiakkaiksi yksityisvastaanotoille.
"Kela-korvauksen laajeneminen on tietysti yksityisten hammaslääkäreiden etu. Mutta suurin hyötyjä on se väestön osa, joka ei ole saanut suun terveydenhuollosta aiemmin minkäänlaista korvausta", sanoo oululaisen Hammaslääkäriasema Aarian toimitusjohtaja Olavi Nousiainen.
Ikäperuste poistuu
terveyskeskuksestakin
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyryn mukaan suun alueen terveysasioiden pääseminen samaan asemaan vaikkapa vatsan tai varpaiden sairaanhoidon kanssa on jo henkisestikin tärkeää kaikille hammasterveydenhuollossa toimiville.
"Me toivomme myös, että asiakasvirrat tasoittuvat yksityisen ja julkisen hammashoidon välillä, mutta vasta talvella näemme, miten ihmisvirrat menevät. Toivottavasti yhteiskunta osaa hyödyntää tämän mahdollisuuden niin, että kaikki kapasiteetti pystytään tasaisesti hyödyntämään", sanoo Pöyry.
Pöyry huomauttaa, että uudistus poistaa myös terveyskeskusten mahdollisuuden valita asiakkaat iän perusteella.
"Tämä on kahdella jalalla seisova uudistus. Ensinnäkin yksityiseltä puolelta saa korvausta, mutta toisaalta terveyskeskukset eivät saa enää käyttää ikää hoitoon valinnan perusteena", sanoo Pöyry.
Korvaukset edelleen
jäljessä kuluista
Pöyryn mukaan laajentunut korvaus parantaa hoitomahdollisuuksia, mutta korvaustaso on varsin jälkeenjäänyt eivätkä korvaukset edelleenkään kata kaikkea hammashuoltoa.
"Sosiaali- ja terveysministeriö on suostunut korottamaan edellisen kerran korvausta vuonna 1989. Myös hammasproteesit ovat yhä sairasvakuutuskorvauksen ulkopuolella", Pöyry muistuttaa.
"Korvaukset eivät ole muuttuneet, vaikka hinnat ovat muuttuneet. Kun kaikki eivät kuitenkaan pääse julkiselle sektorille, niin ihmiset hakeutuisivat hanakammin suun terveydenhuollon piiriin, jos korvaustaso olisi sellainen kuin pitäisi olla", sanoo Nousiainen.
Erikoispalveluista
kilpailuetua
Suomen noin 5 000 hammaslääkäriä jakaantuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle puolelle. Viime aikoina alalle on tullut niin paljon työvoimaa, että keskimäärin yhtä avointa virkaa hakee noin kolme innokasta.
Vastavalmistuneilla ei olekaan Pöyryn mukaan aina välttämättä halua alkaa yksityisyrittäjäksi, sillä työmarkkinat ovat hyvät.
"Viime aikoina on ollut paljon eläkkeelle jääviä yksityishammaslääkäreitä. He valittelevat sitä, että he ovat pitkään halunneet myydä vastaanottoaan, mutta halukkaita ostajia ei ole löytynyt", Pöyry kertoo.
Oulun hammaslääkärikoulutuksen takia Oulun ja Haukiputaan hammaslääkärivirkoihin on Pöyryn mukaan ollut kaikkein kovin pyrky. Kun myös yksityispuolella riittää Oulussa tarjontaa, voi Oulun seutu olla tällä hetkellä kaikkein hankalin paikka aloittaa uutta vastaanottoa.
"Oulussa on saman verran yksityisiä hammaslääkäreitä kuin Tampereella, mutta meillä on vain 100 000 suuta vähemmän. Kilpailu on kovaa ja jotenkin pitää joukosta erottua", Nousiainen sanoo.
Aariassa erottumisen keinona on ollut kattava erikoishammashoidon palvelu.
"Tällä hetkellä me olemme ainoa yksityinen hammaslääkäriasema Oulussa, jolla on kaikki erikoislääkäreiden palvelut eli suurkirurgia, oikomishoito, protetiikka ja purentafysiologia, juurenhoito sekä iensairauksien hoito", kauppiaan uralta hammaslääkäriaseman johtoon siirtynyt Nousiainen kertoo.
Nousiainen myöntää, että samoja palveluita saa myös Oysista, mutta jonotusajat julkiselle puolelle ovat pitkät.
Laajat palvelut vaativat myös asianmukaiset tilat ja neljä vuotta sitten avattu, tosin Oulun Hammaslääkäriaseman nimellä jo 1979 aloittanut, Aaria on investoinut koko ajan.
"Aloitimme kahdella hoitohuoneella 1998. Kaksi vuotta sitten avasimme kolmannen hoitohuoneen ja kuukausi sitten neljännen. Suunnitelmissa on avata seuraavan vuoden sisällä viides ja siiten kahden vuoden sisällä kuudes hoitohuone. Me olemme jo keskimääräistä isompi hammaslääkäriasema, sillä yksityisasemat ovat tyypillisesti yhden-kahden hoitohuoneen asemia", sanoo 12 lääkärin ja seitsemän vakituisen hoitajan työyhteisöä sekä 1,5 miljoonan euron liikevaihdon yritystä johtava Nousiainen.
Hygienia maksaa,
arvonlisävero kiusaa
Suun terveydenhuollon maksuja noituville Nousiaisella on antaa ainakin kaksi selvää syytä eli hygienia ja arvonlisävero.
"Hygienia maksaa, mutta hygienia lähtee omasta halusta, se on meidän talon sielu. Kun me teimme remonttia, teimme kokonaan uuden välinehuollon eli jäljelle ei jäänyt mitään vanhaa. Kaikki fyysinen työ on poissa, välinehuolto on täysin automatisoitu ja koneet tekevät kaiken työn", kertoo Nousiainen hyvillä mielin maksettavasta hygieniapanostuksesta.
Sen sijaan arvonlisäveron maksua Nousiainen eivätkä muutkaan yksityisiä terveydenhuollon palveluita tarjoavat katso suopein silmin.
"Julkinen sektori ei maksa nyt arvonlisäveroa mutta yksityinen puoli maksaa kaikista ostoistaan arvonlisäveron. Mutta kun emme ole alv-velvollisia, emme pysty maksettua arvonlisäveroa mistään poistamaan. Tämä vääristää kilpailua", harmittelee Hammaslääkäriasema Aarian toimitusjohtaja Olavi Nousiainen.