Yksilöllinen hammasneuvonta puri hyvin Porissa toteutetussa koululaisten kariestutkimuksessa. Suuhygienistit opastivat hammashoitoon alaluokkalaisia, jotka olivat aluksi 11-12-vuotiaita. Tutkittavilla oli havaittu vähintään yksi kariesvaurio, joka hoitamattomana pahenisi reiäksi.
Reilun kolmen vuoden seurannan jälkeen koeryhmällä oli 44 prosenttia vähemmän reikiä kuin tavanomaista hammashoitoa saaneilla.
Tutkimukseen osallistui lähes 580 lasta vuosina 2001-2005. Puolet heistä kävi tavanomaisessa hammashoidossa, puolet sai tehostettua opastusta, puhdistuksia ja fluorikäsittelyjä suuhygienistiltä. Tutkimusjakson päätyttyä koeryhmän jäsenillä oli keskimäärin 2,6 paikkausta, kun tavallisessa hoidossa olleilla oli 4,6 paikattua hammasta.
Suomalaislasten karieksesta oli jo saatu niskalenkki, kun myönteinen kehitys tyssäsi kuin seinään 1990-luvun alun jälkeen. Euroopan-tilastoissakin Suomi sijoittuu nykyään häntäpäähän yhdessä huonohampaisten maltalaisten ja liettualaisten kanssa.