Onkamojärveltä Sallasta löytynyt suu- ja sorkkatautiepäily koskee yhtä nautaa, jolla oli tautiin mahdollisesti viittaavia oireita. Nuori nauta oli kuumeinen ja sillä oli rakkuloita suussa. Tilan muut eläimet ovat osoittautuneet eläinlääkärissä oireettomiksi. Tila on asetettu rajoittavien määräysten alaiseksi. Ne ovat voimassa niin kauan, kuin tulokset valmistuvat.
Maatilan isäntä Mikko Kujala odottaa tuloksia levollisesti. Hän pitää erittäin epätodennäköisenä, että kyseessä olisi suu- ja sorkkatauti.
"On todella epätodennäköistä, että se olisi suu- ja sorkkatauti. Kyllä se jokin muu tauti on. Mutta koska ne oireet ovat samankaltaiset, niin kukapa siinä uskaltaa ottaa vastuun, että se ei olisi", Kujala painottaa.
Maatilalla on 7 hiehoa ja 30 lammasta. "Tämä on entinen lypsykarjatila. Viime kesänä lähtivät lypsylehmät pois", tilan isäntä kertoo. Taudin epätodennäköisyyttä vahvistaa Kujalan mukaan sekin, ettei tilalle ole ollut eläin- ja elintarvikeliikennettä.
Sairas eläin on vielä hengissä. Kujalan mukaan se täytynee kuitenkin lopettaa, ettei eläin kärsi.
"Minulle on tärkeää, että taudin syy selviää joka tapauksessa."
Rajoituksia noudatettava
Rajoitukset tarkoittavat käytännössä, ettei eläimiä tai elintarvikkeita saa kuljettaa tilalle tai sieltä pois. Myös henkilöliikenne tilalle on kielletty.
Kielto on ehdoton ja viranomaiset valvovat sitä. Käytännössä rajoitukset näkyvät tilan lähellä kieltokyltteinä. Maatilan lähellä menee yleinen tie.
Tilan isäntä toivoo, että viranomaisten määräyksiä noudatettaisiin. "En halua joutua pulaan sen vuoksi, että joku tänne yrittäisi tulla."
Kujala odottelee tuloksia rauhassa tilalla asuvien isän, äidin ja velipojan kanssa. Sairaasta eläimestä ja tilan muista eläimistä on otettu näytteet tiistaina. Ne on toimitettu tutkittavaksi Tanskaan ja tulokset ovat valmiita viimeistään viikon päästä. "Toivomme toki että tulokset valmistuisivat jo viikonloppuna", sanoo Lapin läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen.
Myös Pirinen korostaa, että kyseessä on epidemiavalmiuteen kuuluva rutiinitoimenpide. Pieninkin viittaus epäilyyn on tutkittava ja otettava vakavasti. Pirinen, samoin kuin maa- ja metsätalousministeriökin, pitävät epätodennäköisenä, että kyseessä olisi suu- ja sorkkatauti.
Taloudelliset tappiot raskaat
Oulun ja Lapin läänien eläinlääkärit, kunnaneläinlääkärit ja eri viranomaiset kohottivat vastikään valmiuttaan suu- ja sorkkataudin varalta. Huhtikuussa pidetyssä tautivalmiusharjoituksessa käytiin läpi, millaisiin toimiin eri tahojen on ryhdyttävä, jos suu- ja sorkkatauti iskee maatilalle.
Suu- ja sorkkatauti on ollut Suomessa viimeksi vuonna 1959. Sen uhka on kuitenkin todellinen ja koko ajan kasvava esimerkiksi sen vuoksi, että ihmiset matkustelevat eri puolilla maailmaa niin paljon.
Tautivalmiusharjoituksessa kävi ilmi, että suu- ja sorkkatautitapaus yhdellä maatilalla tuo peräti miljoonan euron taloudelliset tappiot. Kun vaikutukset koko elintarviketeollisuuteen otetaan huomioon, nousevat tappiot useisiin miljooniin euroihin. Tautitapauksessa tilan eläimet joudutaan hävittämään ja samoin on tehtävä lähitilojenkin eläimille.
Rahan lisäksi myös inhimilliset kärsimykset ovat suuret, sillä tautitaetapauksessa tilalliset menettävät koko elämäntyönsä.
Oulun läänineläinlääkäri Riitta Aho korostaa, että juuri raskaiden seurausten vuoksi pelkässä tautiepäilyssäkin viranomaisten on laitettava iso pyörä pyörimään. Koneisto lähtee käyntiin aivan pienimmästäkin oireista.
Suu- ja sorkkatauti ei tartu ihmiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö kehottaa ihmisiä Sallassa noudattamaan rajoituksia. Vaikka paniikkiin ei ole syytä, voivat ihmiset kiinnittää tavallista enemmän huomiota esimerkiksi vaatteiden ja kenkien puhdistamiseen.