Suu auki ham­mas­lää­kä­ri­pe­los­ta

Lähes joka toinen suomalainen pelkää hammashoitoa. Eniten sitä kammoksuvat naiset ja 30-34 -vuotiaat. Pelokkaiden osuus on pysynyt ennallaan, vaikka hammashoito on muuttunut. Puudutuspiikin saa helposti, välineet ovat pieniä, ja hammaslääkäri kuuntelee potilaan toiveita herkällä korvalla.

"Lähes kaikki jännittävät hammashoitoa, niin minäkin", sanoo ylihammaslääkäri Vesa Pohjola. Jännitys on kuitenkin eri asia kuin pelko.
"Lähes kaikki jännittävät hammashoitoa, niin minäkin", sanoo ylihammaslääkäri Vesa Pohjola. Jännitys on kuitenkin eri asia kuin pelko.

Lähes joka toinen suomalainen pelkää hammashoitoa. Eniten sitä kammoksuvat naiset ja 30-34 -vuotiaat.

Pelokkaiden osuus on pysynyt ennallaan, vaikka hammashoito on muuttunut. Puudutuspiikin saa helposti, välineet ovat pieniä, ja hammaslääkäri kuuntelee potilaan toiveita herkällä korvalla.

"Siksi onkin yllättävää, ettei hammashoitopelko ole vähentynyt", sanoo ylihammaslääkäri Vesa Pohjola Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Oulun toimipisteestä.

Tulos on Pohjolan tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka perustuu yli 8000:n 30 vuotta täyttäneen haastatteluun.

Joka kymmenes suomalainen pelkää hammashoitoa paljon. Pelokkaat käyvät hammaslääkärissä muita harvemmin, ja heillä on tavallista enemmän reikiä hampaissaan. Tämä näkyy erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä.

Vaikka tutkimuksen nuorin ikäryhmä raportoi pelosta eniten, se kuitenkin hoidattaa hampaansa. Lisäksi naiset käyvät miehiä useammin hammashoidossa, vaikka he jännittävät enemmän.

"Yhteiskunta on rakentunut niin, ettei miehillä ole lupa pelätä. Miehet myös näyttävät pelkonsa eri tavalla. He puristavat kätensä nyrkkiin tai ovat aggressiivisia", Pohjola jatkaa.

Miehille tulee usein pitkiäkin taukoja hammashoidosta. "Viimeksi on käyty armeijassa, ja sen jälkeen kymmenen vuoden päästä, kun ollaan menossa naimisiin."

Korkeasti koulutetut eivät jännitä hoitoa niin paljon kuin vähän koulutetut. Koulutus tuo ilmeisesti keinoja käsitellä pelkoa ja päästä siitä omin avuin eroon.

Jännitys estää joskus hoidon kokonaan. Pahimmillaan tilanne voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten infektioiden leviämiseen suusta muualle elimistöön.

"Tiedän, että suomalaisia on ollut tehohoidossakin siksi, etteivät he ole käyneet ajoissa hammaslääkärissä. Tällöin kyse on ollut juuri infektioiden leviämisestä. Siinä on ollut joskus hengenlähtökin lähellä", Pohjola kertoo.

Hoidon laiminlyönti johtaa ongelmien pahenemiseen. Pienen paikan sijasta potilaalle joudutaan laittamaan keinojuurta tai koko hammas pitää poistaa.

Ihmiset jännittävät hammashoidossa monia asioita. Yleisimmin hirvittää kipu. Toiset kammoksuvat poraamista ilman puudutusta, toiset puudutuspiikkiä. Jopa hammashoitolan hajut saavat joidenkin ihon kananlihalle.

Yliopisto-opiskelijat pelkäävät eniten juurihoitoa ja viisaudenhampaiden poistoa. Osalla pelon syynä ovat aiemmat huonot kokemukset hammashoidosta. He ovat joko tunteneet kipua tai suhde hammaslääkäriin on ollut huono.

Hammashoitokammo voi olla osa pelkosyndroomaa.

"Se yhdistyy muihin pelkoihin, kuten korkean paikan kammoon ja lentopelkoon. Jotkut ihmiset ovat pelolle alttiimpia kuin toiset. Epämiellyttävät kokemukset saavat pelon konkretisoitumaan."

Tupakoivat pelkäävät hammashoitoa enemmän kuin savuttomat. Pohjola arvioi, että tupakointi liittyy stressaavaan elämäntyyliin, ja stressi ja ahdistus lisäävät pelkoja. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen yleinen pelokkuus vähenee.

Hammashoitopelko heikentää elämänlaatua ja lisää sosiaalisia ongelmia. Se myös nolottaa, kuten suun huono terveyskin. Ihminen hymyilee käsi suun edessä, etteivät muut huomaa hampaiden tilaa.

"Jos halutaan parantaa elämänlaatua, hammashoitopelkoa hoitamalla se paranee enemmän kuin korjaamalla reiät", Pohjola lisää.

Potilaan kannattaa kertoa pelosta hammaslääkärille, jotta tämä voi ottaa sen huomioon. Jos potilas jännittää kipua, hän saa puudutuksen. Jos hän pelkää puudutuspiikkiä, hammaslääkäri voi käyttää ensin pintapuudutesalvaa ja pistää vasta sitten.

Osa haluaa tietää tarkasti hoidon ajan, mitä suussa tapahtuu. Tieto toimenpiteen etenemisestä luo potilaalle tunteen, että hän hallitsee tilannetta.

Pohjola on sopinut joidenkin potilaiden kanssa, että nämä nostavat käden ylös, jos haluavat pitää tauon.

Myös mielikuvaharjoitukset auttavat. Potilas voi kuvitella olevansa vaikka uimassa tai muussa mukavassa paikassa hoidon ajan. Osaa helpottaa mielimusiikin kuuntelu.

Toiset jännittävät niin, että heille tarjotaan rauhoittavaa lääkettä ennen hoitoa. Nukutus on viimeinen vaihtoehto, jos hoito ei muuten onnistu.

"Anestesialla voidaan hoitaa suun terveyttä, muttei pelkoa. Siinä ei tule kokemusta, että on käynyt normaalin hoidon läpi."

Miten hammashoitokammosta sitten pääsee parhaiten eroon? "Menemällä hammaslääkäriin. Säännöllinen hoito pitää toimenpiteet pieninä ja pelon kurissa", Pohjola neuvoo.

Ilmoita asiavirheestä