Maa- ja metsätalousministeriön keskiviikkona esittelemän Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan susikantaa ei voida jatkuvasti pitää nykyisen suuruisena itäisessä Suomessa. Suotuisan suojelun tason säilyttäminen edellyttää, että susia esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomen alueilla sopivissa elinympäristöissä.
Nykyinen susikanta riittää turvaamaan kannan leviämisen. Suomen susikanta on ministeriön mukaan vajaan 200 eläintä, Kainuussa paikallisten tekemien laskelmien mukaan ainakin sata enemmän. Luonnonsuojelijoiden mukaan Suomen susiluku on noin 175.
Susikannan hoitosuunnitelmassa luetellaan toimia, joilla ministeriö aikoo hoitaa susikantaa ja ratkaista myös susiin liittyviä ristiriitatilanteita.
Hoitosuunnitelmassa Suomi on jaettu aiemman kuuden alueen sijasta kolmeen susikannan hoitoalueeseen: poronhoitoalue, Itä-Suomi ja Länsi-Suomi. Poronhoitoalueella ei ole tarvetta lisätä susikantaa, mutta turvata liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä.
Itäisessä Suomessa susikanta voisi levittäytyä nykyistä tasaisemmin, ja maan kokonaispentuemäärän salliessa itäisen alueen susimäärää on mahdollista vähentää. Läntisessä Suomessa tavoitteena on susikannan levittäytyminen, huomioiden asutustiheys ja elinkeinorakenne.
Alueellisia tavoitekantoja ei tule
Hoitosuunnitelmalta odotettiin etukäteen susien lukumääriä, mutta alueellisia tavoitekantoja ei vielä aseteta. Susikannan kehittymistä ja sen vaikutuksia seurataan, ja viiden vuoden päästä katsotaan uudelleen, mikä on yksilömääriin perustuvien tavoitteiden tarve.
Suunnitelmassa on toki lukuja, paljonkin. Tärkein on suotuisan suojelun tasoa määrittävä luku, joksi katsotaan pienin elinvoimainen susikanta. Suomessa luvuksi on määritelty 20 lisääntyvää paria. Tämä tarkoittaa 150-200 suden populaatiota.
Susikannan hoitosuunnitelmaa esitellyt maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) sanoi suunnitelmaa esitellessään, että suuri osa suomalaisista kokee susipelkoa, ja se on otettava huomioon susikannan suunnittelussa. Myös ihmisten käsitystä oikeasta ja väärästä pitää kunnioittaa, hän totesi kannan harventamisesta ja häirikkösusien poistamisesta.
Susivahinkojen korvaamisesta tulisi siirtyä enemmän niiden ennalta ehkäisyyn. Estämistä tuetaan valtion varoista. Tälle vuodelle harkinnanvaraista rahaa petovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja tutkimushankkeisiin on 800 000 euroa. Suden aiheuttamien kotieläinvahinkojen korvaamiseen käytettiin viime vuonna 70 000 euroa.
Korvausjärjestelmä on aiheuttanut kritiikkiä, koska osa vahingoista jää korvauksen ulkopuolelle. Ministeriön työryhmässä on valmisteltu riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän uudistamista, ja siihen sisältyy myös susivahinkojen tarkastelu. 250 euron omavastuu onkin poistumassa. Lakiesitys on tulossa piakkoin eduskuntaan.
Toimenpiteitä
paremmaksi suojaksi
Karjan suojelemiseksi voidaan hoitosuunnitelman mukaan jatkaa susiaitojen rakentamista, suuremmilla laidunalueilla sähköaidattujen yösuojien pystytystä ja lippusiimoja. Koirien suojelemiseksi suositellaan nykyistä enemmän koiratarhoja ja myös laumanvartijakoirien käyttöä voitaisiin opetella. Koirille on kehitetty myös "hukkaliivi", sudelle voimakkaan sähköiskun antava vaate, joka näyttää toimivalta pelotteelta.
Susikannan hoitosuunnitelma yhdessä suotuisan susikannan kehityksen kanssa antaa ministeriön käsityksen mukaan entistä paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin tai laumoihin ja niiden esiintymiseen. Tavoitteena on, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta.
Maa- ja metsätalousministeriö voi lisätä riistanhoitopiirien vastuuta nykyisestä, mutta täysin itsenäiseen alueelliseen susikannan hoitoon ei ole mahdollisuuksia.
EU:n komissio nosti syyskuussa kanteen Suomea vastaan susiasioiden hoidosta katsoen, että Suomi myöntää pyyntilupia liian helposti. Vastauksessaan Suomi kiisti väitteet. Komissio tulee vielä ennen vuodenvaihdetta saamaan tiedoksi Suomen susikannan hoitosuunnitelman.
