Itärajan tuntumassa elelleet sudet ovat pikku hiljaa kulkeutumassa myös läntiseen Suomeen. Oulun läänin länsirannikolle Pyhäjoen ja Vihannin alueelle on asettunut asumaan susipariskunta, jonka naaras on varustettu Sotkamossa radiopannalla viime vuoden maaliskuussa.
Uusien asukkaiden ilmaantumista ”susivapaalle” alueelle ei ole kaikissa piireissä katsottu hyvällä. Alueella ei ole susiin totuttu, sillä edelliset havainnot siellä pysyvästi asuneista susista ovat 1800–1900-luvun vaihteen tienoilta.
"Kaikki paikalliset ihmiset eivät kovin myönteisesti ole susien saapumiseen suhtautuneet. Eniten pelätään metsästyskoirien puolesta, vaikka tähän saakka näiden kahden suden ei tiedetä yhtään koiraa syöneen. Sudet olivat alueella osin jo viime jahtikauden aikana, sillä ensimmäiset havainnot niistä tehtiin viime marraskuussa", kertoo riistapäällikkö Keijo Kapiainen.
Kahden sukukypsän suden myötä voidaan Pyhä- ja Siikajokialueen susikannan olettaa vahvistuvan lähivuosina. Hyvän lähtökohdan susien lisääntymiselle antaa alueen runsas hirvikanta.
"Susien jäljiltä alueelta on löytynyt tähän mennessä kahdeksan hirvenraatoa. Alueen hirvikanta on niin vahva, että sen puolesta susille on tilaa", uskoo Kapiainen.
Sudet etsivät uusia reviirejä
Paikallisen väestön keskuudessa on arvioitu susia siirretyn Kainuun suunnasta autokyydillä lähemmäksi rannikkoa, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijat kiistävät väitteet jyrkästi.
"Missään nimessä eläimiä ei ole siirretty Pyhäjoelle, vaan kyllä ne ovat sinne itse kulkeneet. Naaras pannoitettiin viime vuoden maaliskuussa Sotkamossa, mutta uroksen kulkeutumisesta meillä ei ole tietoa. Eri maista olevien tutkimustietojen mukaan naaraat kulkevat uusille alueille 250-350 kilometrin matkoja. Meillä on Suomessa tapaus, jossa radiopannoitettu naaras matkasi Rautavaaralta Ruokolahdelle ja se on huomattavasti pidempi matka kuin Sotkamosta Pyhäjoelle", kertoo erikoistutkija Ilpo Kojola.
Susitutkimuksesta Suomessa vastaa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Susien liikkeistä tietoa tarjoavat mm. radiopannat, jotka kertovat eläinten liikkeestä alueella.
"Suurin kipupiste susien suhteen on koirakysymys. Meillä on halua helpottaa tätä tilannetta tiedottamalla metsästäjille siitä, onko heidän suunnitellulla metsästysalueella tehty havaintoja radiopannoitetuista susista. Riskiä koirien suhteen ei kuitenkaan kokonaan voida poistaa, mutta vähentää sitä voidaan", myöntää Kojola.
Susimäärä kasvaa
Susipari tarvitsee elinympäristökseen noin 600 neliökilometrin alueen. Itä-Suomen erämaiden kaltaista elintilaa ei susille Etelä- ja Länsi-Suomesta löydy, mutta siitä huolimatta perinteisiltä asuinalueiltaan liikkeelle lähteneet eläimet löytävät omat reviirinsä.
"Sudet eivät lähde satunnaisesti mihin tahansa suuntaan kulkemaan. Rautavaaran laumasta lähteneet sudet ovat kulkeutuneet Kaakkois-Suomeen, länteen on susia tullut Sotkamosta ja Nurmeksesta. Pohjois-Kuhmon sudet ovat puolestaan pyrkineet poronhoitoalueen puolelle", kertoo erikoistutkija Ilpo Kojola.
Tulevaisuudessa Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa ei ilmeisesti olla enää pelkästään muualta kulkeutuvien susien varassa.
"Pitäisin hieman yllättävänä jos Pyhäjoen susille ei pentuetta tulisi. Kyseessä on sukukypsät yksilöt ja noin vakituinen asettautuminen syksystä saakka viittaa siihen, että sudet ovat siinä pesimisreviirin vallanneet", uskoo Kojola.