Oulu Suomi on saamassa tuomion laittomasta sudenmetsästyksestä. EY-tuomioistuimen julkisasiamies Julianne Kokott esittää EY-tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksessaan, että Suomi on toiminut laittomasti myönnettyään susien kaatolupia.
Julkisasiamiehen torstaina antaman ehdotuksen mukaan Suomi myöntää kaatolupia jatkuvasti, eikä yksilöi lupia jatkuvasti vahinkoa aiheuttaviin susiin.
Euroopan komission oikeuteen viemä asia käsiteltäneen ensi keväänä EY-tuomioistuimessa. Julkisasiamiehen esitys ei sido mitenkään tuomioistuinta, vaan se päättää asiasta täysin itsenäisesti. Tuomioistuimen päätökset ovat usein kuitenkin ehdotuksen mukaisia.
EU:n ympäristölainsäädännön mukaan susi on Suomessa uhanalainen, ja sitä olisi suojeltava tiukasti.
Suomen maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin viime vuosina myöntänyt susien tappolupia, koska susikanta on ollut vahvassa kasvussa. Tänä syksynä lupia myönnettiin 28.
Julkisasiamies katsoo, että ennen susien tappamista pitäisi tutkia muita toimia susien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Karjalle aiheutetut vahingot voidaan koettaa estää pitämällä eläimet sisällä ja käyttämällä susia karkottavia hajusteita.
Ihminen on
sudelle susi
Susi on erittäin tehokas lisääntymään, mikä näkyy kannan kaksinkertaistumisena kuluneen seitsemän vuoden aikana. Vuonna 1998 Suomessa oli noin sata sutta. Nyt niitä on yli 200.
Petotutkija Ilpo Kojola Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo, että suomalainen susikanta kestää vähintään 30 prosentin vähennyksen vuosittain nykyisessä tilanteessa.
Viime vuonna sudet tuottivat 20 pentua. Tämän vuoden pesueista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kojolan mukaan on kuitenkin varmaa, että pentuja on taas enemmän kuin viime vuonna. Lumien lähdön takia syksyn susikantaa ei ole voitu laskea jälkien perusteella.
Susien nopea lisääntyminen johtuu siitä, että niillä on paljon ravintoa eikä muita vihollisia kuin ihminen. 90-prosenttisesti niiden kuoleman on aiheuttanut ihminen.
Omatoimista
kannan säätelyä
"On outo juttu, että susikanta runsastuu ja levittäytyy, mutta suomalaista maltillista metsästyspolitiikkaamme ja pyyntilupakäytäntöämme kritisoidaan EU:ssa", Kojola kommentoi torstaina tuoreeltaan julkisasiamiehen ehdotusta.
Jos EY-tuomioistuimen tuleva ratkaisu aiheuttaa sen, että susi suojellaan täysin Suomessa, se ei välttämättä merkitse kannan räjähdysmäistä kasvua. Kojolan mukaan kokemukset muualta Euroopasta kertovat, että niin sanottu kirjautumaton poistuma pitää kannan kurissa.
Sillä tarkoitetaan salametsästystä, ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Kojola arvelee, että jos susi rauhoitetaan Suomessa, teemme tuskin poikkeusta.
Italiassa susi nauttii täydellisestä suojelusta, mutta noin 500 yksilön kanta on pysynyt samana hyvin pitkään.
Myös Ruotsissa 50 suden määrä ei ole lisääntynyt, vaikka laji on siellä tiukasti suojeltu.
Täydellinen suojelu aiheuttaisi kuitenkin selvän riskin. Kanta voisi kasvaa jyrkästi, ja silloin kasvaisivat ihmisen ja suden kohtaamiset sekä niin sanottujen pihasutten määrä.
EU:n komissiolle susiasiasta valittanut Suomen luonnonsuojeluliitto ilmoitti torstaina olevansa tyytyväinen julkisasiamiehen päätösehdotukseen.
Liiton mielestä susi on saamassa oikeuden elää Suomessa. Se toivoo keskustelun susikannan kestävästä hoidosta jatkuvan.