Kristiinankaupungin ja Karijoen rajamailla olevasta Susiluolasta on kesän kaivauksissa löytynyt uusia merkkejä, jotka tukevat aiempia päätelmiä esihistoriallisesta ihmisasutuksesta. Tämän kesän kaivauksista löytyi esimerkiksi työkaluna käytetty nyrkki-iskuri sekä muutamia iskoksia.
Kivenmurikasta muotoiltua nyrkki-iskuria on Susiluolalla työskentelevien arkeologien mukaan saatettu käyttää esimerkiksi saalistettujen eläinten nylkemisessä. Iskoksella puolestaan tarkoitetaan pieniä kivenpalasia ja sirpaleita, joita irtoaa, kun kiveä muotoillaan esineeksi iskemällä toisella kivellä.
Tutkinnanjohtaja Vesa Laulumaan mukaan tänä kesänä on löytynyt samantapaisia esineitä kuin aikaisempinakin vuosina. Ne eivät sinällään tuo uutta tietoa, mutta vahvistavat aiempia käsitystä jääkautta edeltäneestä ihmisasutuksesta. Tutkijoiden näkemys on, että neandertalin ihminen on asunut luolassa noin 75 000--130 000 vuotta sitten.
Kesän kaivauksissa on lisäksi tutkittu luolan maaperää, myös luolan laajuutta on pyritty selvittämään kaapelikameran avulla. Luolan ja sen eri onkaloiden kokonaislaajuus on yhä arvoitus, mutta se on jo selvinnyt, että luolan takaseinä on kohdasta riippuen 13--15 metrin päässä suuaukosta.
Tutkimuksia yritetty sotkea
Susiluolan tutkimustulokset ovat herättäneet ajoittain kärkästäkin keskustelua. Osa tutkijoista on tyrmännyt Museoviraston johtopäätökset, joiden mukaan luolasta löydetyt kivenpalaset olisivat neandertalin ihmisen työstämiä työkaluja. Arvostelijoiden mukaan kyseessä voivat yhtä hyvin olla luonnon muovaamat kivet.
Kiivas keskustelu ei tutkijoita haittaa. Sen sijaan närää herättää se, että tutkimuksia on pyritty häiritsemään ilkivallan avulla.
-- Vuoden 2004 aikana luolaan oli murtauduttu ja sinne oli tuotu huomattavasti tuoreempi piikivilöydös ja hiiltä. Joku yrittää jotain, sillä kiven muoto ja jättöpaikka viittaavat siihen, että murtautujalla on jonkin verran arkeologian tuntemusta, arvelee arkeologi Hans-Peter Schulz.
Schulz ei osaa arvailla, kuka teon takana voisi olla. Tärkeintä kuitenkin on, ettei murtautuja onnistunut pilaamaan tutkimuksia.
Susiluolan kesän kaivaukset ovat osa kolmivuotisesta tutkimusprojektista. Tämä kesä on projektin viimeinen, joten ainakaan ensi vuonna Susiluolalla ei tehdä kaivauksia. Projekti on Museoviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion yhteistyötä. Tutkimuksen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Karijoen kunta ja Kristiinankaupunki.