Su­si­lau­mo­jen määrä väheni län­nes­sä, Poh­jois-Poh­jan­maal­la on neljä laumaa – Luon­non­va­ra­kes­kus antaa en­sim­mäis­tä kertaa su­si­en­nus­teen

Tämän vuoden maaliskuussa tehdyn kanta-arvion mukaan Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa.

Susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla. Luonnonvarakeskuksen  takautuva arvio susien reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ja ennuste. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana ovat rajalaumat).
Susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla.
Susilaumojen ja kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Vihreät ympyrät kuvaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvia laumoja, harmaat rajalaumoja ja pienemmät keltaiset ympyrät kahden suden asuttamia reviirejä. Lisäksi 2–3 suden asuttamat reviirit on merkitty oranssilla.

Tämän vuoden maaliskuussa tehdyn kanta-arvion mukaan Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi.

Susilaumat jakautuvat edellisvuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Itäisellä kannanhoitoalueella laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista.

Pohjois-Pohjanmaalla on neljän lauman reviirit.

Kokonaisyksilömäärän arvellaan olevan koko maassa 185–205 sutta. Vuosi sitten arvio oli 165–190 sutta eli 10 prosenttia vähemmän.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että potentiaalia kannan kasvuun on.

– Muutosta viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti siinä, että 2-3 suden laumat ovat lisääntyneet. Monessa tapauksessa kyseessä on pari, joka voi lisääntyä, Kojola kertoo.

Kojolan mukaan suurin osa Suomen susista on varsin nuoria.

– Suurta huolta susien sukusiittoisuudesta ei ole, Kojola sanoo.

Susia on erityisesti Länsi- ja Itä-Suomessa. Kannat ovat vahvimpia Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Tarkkaa syytä ei ole tiedossa sille, miksei susia ole paljon Keski-Suomessa.

– Olen pohtinut, että ehkä Järvi-Suomi on kesäaikaan niin vilkas kesäasutuksen takia, että sudet voivat välttää aluetta, Kojola miettii.

Susikanta pienimmillään maaliskuussa

Maaliskuun kanta-arvio kuvaa susikannan tilaa vuodenaikana, jolloin se on pienimmillään. Arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella. 

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin.

Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt. Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi puolusti keskiviikon julkistustilaisuudessa voimakkaasti Luonnonvarakeskuksen kanta-arviota.

– Panostukset kanta-arvioon näkyvät. Luke on saanut syytä kritiikkiä kanta-arvioista. Monilla susialueilla odotetaan arvion olevan suurempi. Kritiikki on kuitenkin usein mantran toistamista ja monikaan kriitikko ei ole edes lukenut julkisia kanta-arvioita, Niemi harmittelee.

Sudet kuumentavat tunteita monilla alueilla, koska ne voivat aiheuttaa vahinkoa kotieläimille ja herättävät joissakin ihmisissä pelkoa.

– Pyrimme parantamaan uhkaa aiheuttavan suden määritelmää sekä suden sietämistä, Niemi sanoo.

Luonnonvarakeskuksen takautuva arvio susien reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ja ennuste. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana ovat rajalaumat).
Luonnonvarakeskuksen takautuva arvio susien reviirien määrän vuodenaikaisvaihtelusta ja ennuste. Laumojen määräksi maaliskuussa 2020 ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 (mukana ovat rajalaumat).

Luonnonvarakeskus antaa ensimmäistä kertaa vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin.

Pennut syntyvät huhti-toukokuun aikana. Tämän jälkeen kanta alkaa pienentyä kuolleisuuden takia. Ennustemallin mukaan maaliskuussa 2020 laumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 17–37 kappaletta. 

Erikoistutkija Samu Mäntyniemen mukaan ennuste keväälle 2020 on 153–287 sutta.

– Esimerkiksi susien talvikuolleisuutta on vaikea ennustaa. Yksittäisiä, vaeltavia, nuoria susia voi liikkua koko maassa, Mäntyniemi muistuttaa.

Susikanta voi kasvaa nopeasti ravintotilanteen niin salliessa. Susi saa ensimmäiset pentunsa tavallisesti jo kaksivuotiaana ja lisääntyy sittemmin vuosittain. Pentuja syntyy tavallisesti 3–6.

Luonnonsuojeluliitto  tyytyväinen susilukuihin

Luonnonvarakeskuksen mukaan susikanta on kasvanut vähän viime vuodesta. Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen kehitykseen, mutta muistuttaa, että kannan kasvusta huolimatta laji on erittäin uhanalainen.

– Mikäli susilupien myöntämisessä noudatetaan malttia ja salametsästyksen ehkäisyssä onnistutaan, näyttäisi siltä, että maamme susikanta saavuttaa vähitellen tavoitekannan,  toteaa suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

Juttua täydennetty. Kello 10.30 lisätty luonnonsuojeluliiton kanta. Kello 11.20 lisätty tutkijoiden kommentit.