Susikanta on kasvussa Ruokolahdella, jossa susia arvioidaan liikkuvan jo kolmisenkymmentä. Alueen petoyhdysmies Antti Marjakangas on tehnyt havaintoja parista runsaan kymmenen yksilön susilaumasta Pohja-Lankilan ja Jukajärven alueella. Ajoteillä ja talojen läheisyydessä on kierrellyt yksinäinen, ilmeisesti laumasta häädön saanut hukka.
"Se on ulvonut öisin tuossa meidän talon nurkalla, parin sadan metrin päässä pihasta. Koirat menivät ulvonnasta hyvin hiljaisiksi ja ryömivät koppeihinsa", Pohja-Lankilan kylässä asuva Marjakangas kertoo.
Hänen mukaansa yksinäinen kookas susi kiertää omaa laajaa reittiään kunnan alueella. Sen on nähty istuskelevan keskellä päivää jopa ajotiellä, mutta puikkivan liikennettä pakoon. "Jälki on leveä eli tuommoinen 11,5 senttiä, mutta arka se on, väistää nopeasti. Ilmeisesti se on erakoitunut, potkittu pois porukasta vanhuuttaan", Marjakangas arvioi.
Susilaumoissa on runsaasti pentuja, joten lisääntyminen on tapahtunut Ruokolahdella luontaisesti, muualta muuttaneista kanta ei ole karttunut. Suurempaa vahinkoa sudet eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet, pelkoa kylläkin.
"Onhan se hälyyttävää, jos susi liikkuu asuntojen läheisyydessä, pari koiraa täältä on ilmeisesti suden suuhun hävinnyt", Marjakangas päättelee. Hänen mukaansa varsinkin sairas susi on arvaamaton. Ruokolahdella on aiemmin häiriköinyt syyhypunkin sairastuttama susi.
Ruokolahden kunta on jo pitempään järjestänyt koululaisille kyytejä lasten ja petoeläinten kohtaamisen välttämiseksi. Marjakankaan mukaan erakkosuden reitti kulkee Pohja-Lankilan koulun ohi.
Karhutkin viihtyvät Ruokolahden suunnalla
Kymen riistanhoitopiirin riistapäällikkö Erkki Kiukas kertoo, että susihavaintoja on on todella tullut aiempaa runsaammin myös Kymenlaakson puolelta. Tarkemmat kanta-arviot tekee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos syksymmällä. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa sudenmetsästyksen kiintiökirjat riistanhoitopiireille syyskuussa.
Toisin kuin susikanta on Kymen karhukanta pienessä laskussa. Määräksi arvioidaan 70-80 yksilöä ja tuoreimman lisääntymiskauden pentutuotoksi 12. Valtaosa Kymen piirin karhuista viihtyy niin ikään Ruokolahden ja Rautjärven suunnalla.
"Karhukeskittymä sijoittuu Ruokolahdelta Uukuniemelle, mutta pieni lottovoitto se on, jos karhun sielläkin onnistuu näkemään, pääsääntöisesti se kaihtaa ihmistä", Erkki Kiukas sanoo. Marjaan tai sieneen mennessä kannattaa kuitenkin ottaa kaveri mukaan, jutella äänekkäästi ja astua reippaasti risujen päälle, hän opastaa.
Petoyhdysmies Antti Marjakangas on tänä kesänä tehnyt Ruokolahdella myös karhuhavaintoja viimevuotista enemmän. Useimmin on nähty pellon pientareelle istahtava emo kaksine pentuineen sekä jo omia polkujaan taivaltava erauspentu. - Metsästys on vaikuttanut sen verran, että karhu viihtyy enimmäkseen tuolla isoilla saloilla muurahaispesiä tonkimassa ja kantoja kaatelemassa, pihoihin ne eivät ole enää pyrkineet niin kuin vielä muutama vuosi sitten, Marjakangas kertoo.
Viime vuonna Kymen piiri sai kymmenen karhunkaatolupaa, niistä käytettiin yhdeksän. Ensi metsästyskaudelle maksimikiintiöksi maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt kuusi karhua.