Maa- ja metsätalousministeriö järjestää tänä keväänä suden esiintymisalueilla useita kuulemistilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille susista kiinnostuneille. Kuulemisten anti otetaan huomioon valtakunnallisen susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa. Suunnitelman on määrä valmistua tänä vuonna.
"Maakuntakäyntien lukumäärää tai kuulemisten pitopaikkoja ei ole vielä lyöty lukkoon. Itärajan pinnassa susialueella kuulemistilaisuuksia aiotaan pitää useampia", kertoo ylitarkastaja Sauli Härkönen maa- ja metsätalousministeriöstä.
EU:n luontodirektiivi velvoittaa Suomen huolehtimaan suurpetokannoistaan siten, että ne säilyvät suotuisan suojelun tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö aikoo laatia nykyistä tarkemmat hoitosuunnitelmat kullekin suurpetolajille, suden lisäksi karhulle, ahmalle ja ilvekselle. Ensimmäisen hoitosuunnitelman saa susi.
Ministeriö on jo pohjustanut suunnitelmaa pyytämällä muun muassa metsästäjäorganisaatioiden, luonnonsuojelujärjestöjen ja erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä susikannan hoidosta. Härkösen mukaan susialueilla asuvien mielipiteiden kuuleminen on hyvin olennainen osa suunnitelman valmistelua.
Suden hoitosuunnitelmassa linjataan Härkösen mukaan suden pyyntiä, mutta ministeriö myöntää vastakin pyyntiluvat tapauskohtaisesti.
Toistaiseksi ei haastetta EY-tuomioistuimeen
Suomi sai toissa vuonna EU:n komissiolta perustellun lausuman, jossa moitittiin Suomen suden pyyntilupakäytäntöä liian löyhäksi. Jos Suomen nykykäytäntö ei komissiota tyydytä, seuraava askel on Suomen haastaminen EY:n tuomioistuimeen. Haastetta ei ole toistaiseksi tullut ulkoministeriöön.
Suomen susikannan arvioidaan olevan noin 150:n yksilön suuruinen. Susi on luontodirektiivin perusteella rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella, ja rauhoituksesta voidaan poiketa vain tietyillä syillä. Myös poronhoitoalueella suden metsästykseen tarvitaan riistanhoitopiirin myöntämä pyyntilupa.
Ministeriö myönsi viime vuonna riistanhoitopiireille sudenpyyntikiintiöt, joiden mukaan poronhoitoalueella sai tappaa kahdeksan sutta ja sen ulkopuolella niin ikään kahdeksan sutta. Näistä neljä lupaa on käyttämättä. Suden metsästysaika päättyy maaliskuun lopussa.
Lisäksi ministeriölle tuli viime vuonna parikymmentä hakemusta, joissa on haettu kaatolupaa kaikkiaan 80:lle sudelle. "Koska poikkeuslupahakemuksia on tullut näin runsaasti ja näin suurelle susimäärälle, ei lupia ole voitu kaikille hakijoille myöntää", sanoo Härkönen. Ministeriö myönsi kaatoluvat kahdeksalle sudelle.
Ministeriössä käsitellään vielä viittä kaatolupahakemusta, jotka kaikki tulivat viime vuoden puolella Pohjois-Karjalasta.