Suden hyväksyttävyyttä Suomessa parantava hanke alkaa lokakuussa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Kyseessä on yhteensä kuusivuotinen hanke, jonka on tarkoitus lievittää susiin liittyviä ristiriitoja.
Kyseessä on hanke, jonka tarkoitus on lievittää suteen liittyviä ristiriitoja ja parantaa suden hyväksyttävyyttä Suomessa. Luken mukaan tarkoituksena on lisätä tiedon välitystä ja etsiä toimenpiteitä, joiden avulla suden aiheuttamia vahinkoja, susipelkoja ja laitonta tappamista voidaan vähentää.
Hankkeessa on tarkoitus myös tukea susikannan vakauttamista suotuisalle suojelutasolle, jonka yhtenä mittarina pidetään vuosittain syntyvien susipentueiden määrää.
− Susikannan arviointi on pitkään nojannut havaintotietoon ja radioseurantatutkimukseen. Vuodesta 2015 alkaen DNA-näytteiden keruu ja niiden analysointi ovat tuoneet tarkennusta ja lisää läpinäkyvyyttä susireviirien määrittelyyn. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, jotta näytekeruu voisi kohtuullisin kustannuksin kattaa suurimman osan susireviireistä ja pääpaino olisi pentujen syntymän varmistaminen DNA-analyysillä, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
LIFE BorealWOLF -hankkeen, jonka toteuttavat Luke, Suomen riistakeskus, Itä-Suomen poliisilaitos, Metsähallitus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa. Hanke toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta poronhoitoaluetta.
Suomen riistakeskus palkkaa kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisissa. Hankkeen tiedotteen mukaan näiden suunnittelijoiden puoleen voi kääntyä kaikissa susiin liittyvissä kysymyksissä.
Poliisi ja Metsähallitus taas ovat mukana susiin liittyvien laittomuuksien ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen liittyen.
Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot.
Mukana ovat myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto. Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot.