Suomalaiset torjuivat sotavuosina Kannaksella vihollisen pommi-iskun soittamalla tauotta radiossa Säkkijärven polkkaa.
Vuosikymmenien vanha oivallus on käyttökelpoinen tietokoneaikanakin. Viikko sitten petojen hyökkäyksen kohteeksi joutuneella Pudasjärven Ruuhensuolla susien uutta iskua yritetään torjua lähes samoilla konsteilla.
Raatelematta jäänyttä sadan lampaan katrasta suojellaan huudattamalla yötä päivää radiota ja suihkuttamalla laidunta kiertävän tien laidalla oleviin puihin partavettä.
"Partavesi on niin ärsyn hajuista, että lemahtelee omaankin nenään. Luulisi sen sudenkin haistavan", lampaita kasvattava Jari Tyni nauraa.
Jokainen aamu
pelottaa kasvattajaa
Viikko sitten tilalle iskeneet sudet tekivät pahaa jälkeä. Pedot tappoivat viisi lamasta ja raatelivat neljää niin pahasti, että ne piti lopettaa. Saman verran purtuja lampaita selvisi vammoistaan viikon mittaisella, päivittäin piikitettävällä antibioottikuurilla.
Susien iskusta tuli isot vahingot, sillä naaraslampaiden, uuhien, lisäksi pedot tappoivat myös ison siitospässin. Se yritti puolustaa laumaa, mutta putosi kamppailussa ojaan.
Jari Tynin mukaan eläintuhot korvataan. Niiden lisäksi tulee muita kuluja ja töitä, joita ei huomioida; kuolleiden eläinten hautaaminen, uusien hankinta ja petojen hyökkäyksen vuoksi aloitettu jatkuva valvonta.
Uuden pässin hankkiminen ei ole helppoa, sillä 14 vuotta lampaita kasvattaneen Tynin tila on terveysluokitukseltaan korkeimmassa, eli kolmosluokassa. Siksi eläimiä saa tuoda vain vastaavilta tiloilta. Muuten vuosia kestänyt työ alkaa lähtöruudusta.
"Ensi kevään karitsat on myyty. Jos pässiä ei saada, tulee isot vahingot", Jari Tyni kertoo.
Ruuhensuolla on useita isoja lammastiloja. Vuosi sitten Tynin naapurissa vieraili karhu useaan otteeseen.
Susien hyökkäys olikin yllätys, sillä tähän saakka tilan lampaat ovat saaneet olla rauhassa pedoilta. Niiden odotetaan palaavan apajille viikon sisällä, siksi tilalla pelätään hyökkäystä ja valvotaan katrasta öisin. Aluksi naapuriavun turvin vartija oli jatkuvasti, nyt laitumella kierretään otollisimpaan saalistusaikaan, aamuyöstä.
"Lampaat voivat olla tapettuna mikä aamu tahansa. Aina pitää mennä varoen katsomaan ovatko ne hengissä", Jari Tyni sanoo.
Petotilanne
räjähtää käsiin
Vartiointiin osallistunut naapuri, poromies Rauno Rytinki arvioi, että iskun tehneet sudet ovat perustamassa uutta laumaa Syötteen erämaiden kupeessa olevalle seudulle.
Kasvavien vahinkojen vuoksi hän on suivaantunut järjettömään petopolitiikkaan.
"On se mennyt ihmeelliseksi, että jonkun omaisuus voidaan hävittää", Rytinki puuskahtaa.
Merkinnät paljastivat, että vasat ovat taas hupenemassa petojen suihin: Livolla noin 300 vasoneelta porolta löytyi alkukesästä enää 185 vasaa.
Rauno Rytingin mielestä petolupien päätösvallan siirtämien maa- ja metsätalousministeriöstä riistanhoitopiireillä on sielunhoitoa, sillä pelisäännöt ovat entiset. Ministeriö pesee vain kätensä ja jättää sotkut pikkuvirkamiesten siivottavaksi.
Porot vähän väliä vauhkoina
Pudasjärven merkkipiirin puheenjohtaja Reijo Kenttälä pitää myös petotilannetta huolestuttavana.
Ruuhensuon lammastilojen lähellä on runsaasti poroja. Petojen epäillään ahdistelevat niitä, koska porot juoksevat vähän väliä vauhkona kyliin.
"Tällaista rylläämistä ei ole ollut vuosiin", Rauno Rytinki kertoo.