Susi on edelleen sellainen peto, johon ihmiset helposti suhtautuvat tunteella. Asia nousi esille maa- ja metsätalousministeriölle laadittavan suden hoitosuunnitelman laadinnan yhteydessä pidetyissä reilussa 20 kuulemistilaisuudessa, joihin osallistui eri puolilla Suomea lähes 2 000 ihmistä.
Alueellisten kuulemisten järjestäjänä on toiminut Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoella yhteistyössä riistanhoitopiirien kanssa.
Muita yhteistyökumppaneita ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin Keskusjärjestö.
Lähes kaikkiin tilaisuuksiin osallistunut projektipäällikkö Jukka Bisi Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta luonnehtii susikuulemisten luonnetta peruskriittiseksi.
Kuulemistilaisuuksien henki vaihteli todella paljon ja yllättävästikin ja joissakin tilaisuuksissa tunsi hänen mukaansa joutuvansa heti altavastaajan rooliin.
Käyty keskustelu oli kaikkein kriittisintä kannan tihentymäalueilla Itä-Suomessa ja esimerkiksi Satakunnassa keskustelu oli erittäin tunnepitoista.
Bisin mielestä joistakin puheenvuoroista kuulsi epäluulo siitä, että nyt pyritään salaa suunnittelemaan susien siirtämistä, ja että tilaisuudet ovat vain lummetta, joilla näennäisesti kerrotaan asioista.
"Keskustelu kesti 2,5 tuntia - toivon, että epäluulot hälvenivät. Keskimäärin arvelen ihmisten olleen tyytyväisiä."
Raahessa järjestettyä susikuulemistilaisuutta Bisi luonnehti varsin maltilliseksi ja rauhanomaiseksi. Keskustelun aikana asioita pohdittiin rauhallisesti.
Kainuun petokysymys haastava ratkaista
Kainuu on poronhoitoalueen etelärajalla, jossa on myös Suomen suurimpia susitiheyksiä. Nollatoleranssi kannan suhteen syntyy, kun kysymys on tärkeästä elinkeinosta.
Kun lähes joka toinen kainuulainen mies harrastaa metsästystä ja voimakas susikanta vaikeuttaa koirien käyttöä esimerkiksi hirvenmetsästyksessä. Kainuussa on myös tahoja, jotka haluaisivat vahvistaa kantaa. Bisin mielestä alueen petokysymys on haastavaa ratkaista.
"Nyt ryhdytään tekemään raporttia, johon kootaan maakunnista saadut kannanotot ja yleisötilaisuuksien sanoma. Raportista käy ilmi muun muassa se, millaisia odotuksia osallistuneilla hoitosuunnitelman suhteen on. Soveltuvin osin niitä voidaan käyttää myös muiden petoeläinten hoitoon", Bisi sanoo.
Susikuulemiset
oikea ratkaisu
Suomen susikannan hoidon kriteerit -hanke alkoi maaliskuussa. Raportti valmistuu Bisin mukaan vielä tämän vuoden aikana. Ensi vuoden alkupuolella valmistuu luonnos siitä, millainen hoitosuunnitelma mahdollisesti olisi. Siitä hoitosuunnitelman valmistelutyötä jatketaan.
Kuuleminen oikea
tapa menetellä
Kuulemismenettelyä Bisi pitää oikeana ratkaisuna. Se, että tilaisuuksiin osallistui lähes 2 000 ihmistä, osoittaa ihmisten kiinnostusta näihin asioihin.
"Nyt kun kierros on tehty, voin sanoa, että ei olisi onnistunut, jos olisi toteutettu virkamiestyönä. Petoasia on maaseudun haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä koskettava kysymys. Se koskettaa arkea. Olisi tullut varmasti lunta tupaan, jos hoitosuunnitelma olisi rakennettu vain virkamiestyönä", Bisi arvioi.