Ylennykset: Tässä on re­ser­vin ylen­nyk­siä it­se­näi­syys­päi­vä­nä – katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set on ylen­net­ty

Sur­sil­lin su­ku­sel­vi­tys on suu­rel­ta osin vain tarua – Ruot­sis­ta Suomeen tullut suku on poik­keus vain siinä mie­les­sä, että sitä on tut­kit­tu laa­jas­ti ja kauan

Ruotsista Suomeen tullut suku on poikkeus vain siinä mielessä, että sitä on tutkittu laajasti ja kauan.

Sursillin sukua on tutkittu paljon. Kuva Suomen sukututkimusseuran kirjastosta.
Sursillin sukua on tutkittu paljon. Kuva Suomen sukututkimusseuran kirjastosta.
Kuva: Ratilainen Mauri

Ruotsalaisen Östen Sursillin seitsemän tyttären kerrotaan olevan esiäiti jopa puolelle miljoonalle suomalaiselle. Moni muistaakin mainita olevansa Sursillin kautta sukua niin Topeliukselle kuin Sibeliukselle sekä monelle nykyjulkkikselle. 

Hiljattain Kalevan arkistosta verkkolehden sivulle nostettu kymmenen vuoden takainen juttu Sursillin suvusta tehtiin aikana, jolloin sukua ei oltu tutkittu perusteellisesti, luotettaviin lähteisiin tukeutuen.

Sittemmin on selvinnyt, että monet suvusta esitetyt väitteet ovat vain kiehtovaa tarua.

Lue myös: Reportaasi vuosien takaa: Antti Tuisku, Paavo Väyrynen ja Sara Wacklin kuuluvat samaan sukuun – Sursillien kantaisä on hapansilakalla Kustaa Vaasan suututtanut kauppias

Historiantutkija Tiina Miettinen selvitti Sursillien juuria Ruotsin valtionarkistossa muutama vuosi sitten. Hän hämmästelee, miksi kukaan ei ollut tehnyt niin aikaisemmin, vaikka Sursilleistä on kirjoitettu valtavasti artikkeleja.

Susillien kantaisäksi mainitaan 1500-luvun alussa Ruotsin Tegin kylässä asunut Erik Ångerman. Hänen poikansa Östen muutti Suomeen. Hänen on kerrottu olleen valtiopäivämies.

– Mistään ei löydy tietoa, jonka mukaan Östen olisi ollut valtiopäivämies. Todennäköisesti hänet on sekoitettu uumajalaiseen Östen Nilsinpoikaan. Sursillit eli Ångermanit olivat tavallisia talonpoikia.

Ångermanin kerrotaan saaneen liikanimen Sursill myytyään kuninkaan armeijalle suuren erän hapansilakkaa. Tämäkin tieto näyttää olevan tarua.

– Nimi Sursill ei ollut koskaan säännöllisessä käytössä. Se mainitaan ensi kertaa 1635 Pietarsaaren karjaveroluettelossa, josta löytyy kappalainen Ericus Sursill, joka on kantaisän Erik Ångermanin tyttärenpoika. Suvussa kyllä tehtiin silakkakauppaa jo 1580-luvulta. Sursill-nimi levisi sukututkimuksiin ilmeisesti Turun piispan Johannes Terseruksen kirjoituksista 1660-luvulla.

Miettisen mukaan Sursillien suku on poikkeus vain siinä mielessä, että sitä on tutkittua laajasti ja kauan.

– Tämä sukuselvitys yhdisti aikanaan sen ajan sivistyneistöä ja oli siksi heille tärkeä. On kuitenkin niin, että minkä tahansa 1500-luvulla eläneen pariskunnan geenejä löytyy nykyään suunnilleen yhtä laajasti kuin Sursillien geenejä.

Miettinen on saanut Sursill-selvityksestään kiitosta monelta sukututkijalta, jotka olivat ihmetelleet sukutietojen ristiriitaisuuksia.

– Kukaan ei ole kiistänyt esittämiäni tietoja eikä moittinut suvun tarinan latistamisesta. Tuskinpa kenellekään enää on kovin tärkeää, oliko 500 vuotta sitten elänyt esi-isä valtiopäivämies vai ei ja myikö hän hapansilakkaa Kustaa Vaasan armeijalle.