Tanssitunniltaan kotiin pyörällä lähtenyt 14-vuotias imatralaistyttö Eveliina Lappalainen surmattiin tiistai-iltana 14. marraskuuta 2000.
Viimeinen varma havainto Eveliinasta oli kello 19.08, kun hän kääntyi Imatrankoskentieltä siltojen jälkeen kohti Sulkukujaa.
Eveliinan ruumis löydettiin seuraavana aamuna Imatrankosken urheilukentän luota, Sulkukujan ja Kanavakadun välisen pyörätien ojasta.
Oikeuslääketieteellisten tutkimusten perusteella kuolinsyyksi paljastui hukkuminen. Tutkimusten perusteella kuolinhetkeksi määriteltiin noin kello 19.30 tiistai-iltana.
Vanhemmat, ystävät, luokkatoverit ja sadat imatralaiset saattoivat Eveliinan viimeiselle matkalle Kolmen Ristin Kirkosta Karhumäelle 2. joulukuuta 2000. Eveliinan haudasta tuli useiden ihmisten hiljentymispaikka, jonne yhä edelleen kynttilät syttyvät.
Eveliinan surma pysyi selvittämättömänä melkein 14 kuukautta. Etenkin surman motiivi oli hämärän peitossa, joten poliisi alkoi tutkimusten alkuvaiheessa olettaa sattumalla tai vahingolla olleen osuutta tapahtumissa.
Kolme ensimmäistä kuukautta surman tutkintaa hoiti Imatran paikallispoliisi. Helmikuussa 2001 tutkintavastuu siirrettiin keskusrikospoliisin pääosastolle, jonka 2–3 tutkijan ohella tutkintaa jatkoi kaksi Imatran poliisilaitoksen tutkijaa.
Krp:ssä tutkinnan johtamisen vastuun otti ensin rikosylikomisario Harri Rahikka. Marraskuussa 2001 tutkinnanjohtajaksi siirtyi rikoskomisario Ari Soronen.
Imatralaisia ja koko Suomea kuohuttanut henkirikos tuotti poliisille jo muutamassa kuukaudessa yli 700 yleisövihjettä, jotka painottuivat pääasiassa illan tapahtumiin seudulla.
Poliisi teki pelkästään henkirikoksen alkututkinnan aikana yli 350 kuulustelua.
Surman tutkimuksissa otettiin lähes 200 DNA-näytettä, mikä on poikkeuksellinen määrä on yhden henkirikoksen tutkimuksissa. Näytteitä otettiin, koska poliisilla oli hallussaan tekninen todiste surmaajasta.