Pohjois-Pohjanmaalla hyyteen synnyttämistä suppotulvista on tullut jääpatotulvia suurempi riesa. Suppotulvat pitävät varpaisillaan tulvantorjuntaporukoita keskellä talvella.
Lapissa hyydepadoista ei ole juurikaan harmia, eikä tälle keväälle ennakoida kummoisia vesitulviakaan. Mutta kevään arvaamattomia jännitysnäytelmiä varten on jo valmistautuminen meneillään: Lapin perinteiset jäänsahaukset alkavat maanantaina Simojoelta etenemisen kohti pohjoista.
Pohjoisen tulvantorjuntapomot, rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ja rakennuspäällikkö Kauko Haikola Lapin ympäristökeskuksesta ovat vielä rauhallisia.
Ainakin lumen vesiarvojen perusteella tulvat ovat jäämässä tavallista pienemmiksi. Mutta lumi- ja vesisateet saattavat kasvattaa vesiarvoja, ja loppukevään kelit panna liikkeelle jääpatoja.
"Kokemuksesta tiedetään, että mitä pitemmälle sulamiskausi keväällä siirtyy, sitä pahempia tilanteita voi syntyä", Enbuske muistuttaa.
Kevään tuleminen nopean lämpöaallon ja sateen saattelemana nostattaa tulvaviranomaisten verenpainetta. Tulvaennusteiden tarkempi syyni alkaa Haikolan mukaan huhtikuun puolenvälin tienoilla.
Suppoa vastaan
konein ja räjähtein
Jäät ovat Pohjois-Pohjanmaalla jopa normaalia ohuemmat, Lapissa Simo- ja Tornionjokien alajuoksulla taas keskimääräistä paksummat. Jäänsahauskone pystyy ratkomaan railoja teräsjäähän puolimetrisessä jäässä. Lapissa on edessä tavanomainen viiden joen sahausoperaatio maanantaista alkaen. Pohjois-Pohjanmaalla ei näillä näkymin sahata kuin yksittäistapauksissa. Pohjois-Pohjanmaalla sahaukset ovatkin harventuneet; joinakin keväinä kone on joutanut Lapille lainaan.
Jääpatojen kannalta Pohjois-Pohjanmaan pahimmat joet ovat Kalajoki, nykyisin Kiiminkijoki sekä Pyhäjoki ja Liminganlahden pienet vesistöt. Lapissa jyrkät Simojoki ja sen pohjoinen pikkuveli Viantiejoki ovat alttiita patoamaan jäitä. Myös Tornionjoessa on monina vuosina eletty jääpatojen vuoksi dramaattisia hetkiä.
"Suppotulvista on tullut viime vuosina meidän alueella suurempi ongelma. Tänäkin talvena näitä on ollut parikymmentä. Suppotulvia ei ole tässä laajuudessa muualla Suomessa", Enbuske kertoo. Suppotulvia on purettu kaivonkoneilla ja räjähteillä.
Suppotulvia syntyy hyyteestä, kun lähelle jäätymispistettä tai sen alle jäähtyneen veden virtaamisnopeus on riittävän suuri. Alijäähtynyt vesi tarttuu hileenä kiviin ja muihin esteisiin. Hyytöjä on paljon, kun pakkanen paukkuu kovaa ja virtaama on vilkas. Supoista on eniten ongelmia säännöstellyissä vesistöissä. Pääasiassa suppotulvia on Oulujoen pohjoispuolella. Kostojoki, Iijoki ja Oulujoki ovat suppojokia.
Helppoa kevättä
toivotaan taas
Supon syitä pohtiessaan Enbuske miettii, ovatko talvivirtaamat lisääntyneet. "Vesivoimaloiden säätövoimaa tarvitaan entistä enemmän. Onkohan tällä merkitystä?"
Lapissa suppotulvia ei ole käytännössä kuin parissa joessa. Haikolan mukaan Lapin jokiin ehtii syntyä jääkansi aikaisessa vaiheessa, ja se estää supot. Jääkansi estää veden jäähtymistä, eikä hyytöä pääse muodostumaan.
Viime vuonna oli helppo tulvakevät pohjoisessa. Tornionjoella jäät sulivat lähes huomaamatta. Simojoella Nikkilänsuvannon yläpuolelle kuntakeskuksen tienoilla kasautui tyypillinen jääpato, mutta se purkautui ennen kuin vesi ehti nousta kastelemaan taloja. Törmättömän Viantienjoen suulla kaivonkone heitteli perinteiseen tapaan jäätelejä virtauksen tieltä sivuun.
