Seppo Nevalan virasta pidätys on perusteltua, onhan suojelupoliisin nautittava ehdotonta luottamusta. Valvontaa voidaan tehostaa ilman uusia elimiäkin.
Suojelupoliisin päällikön Seppo Nevalan pidätys virasta ei tullut yllätyksenä. Päätös on roikkunut ilmassa jo jonkin aikaa. Sisäministeri Kari Rajamäki ei tehnyt päätöstä heti, kun tieto teleurkintatutkinnasta tuli julkisuuteen. Oikeusvaltion periaatteisiin kun kuuluu, että epäiltyjä tulee kuulla. Suojelupoliisin erikoisluonne kuitenkin edellyttää, että sen toimintaan pitää voida luottaa kaikissa oloissa.
Oikeusvaltion periaatteisiin myös kuuluu, ettei syytöntä tuomita esimerkiksi viran menetyksellä. Jos Nevala joutuu oikeuteen siitä, ettei hän käynnistänyt tutkintaa alaistensa tekemisistä heti tiedon saatuaan, ja hänet todetaan syyttömäksi, hänellä on oikeus palata virkaansa. Eri asia sitten on, voiko hän näin tehdä kaiken sen jälkeen, mitä on tapahtunut nyt ja aiemmin.
Sonera-skandaali on osoittautunut seurauksiltaan laajaksi, ja monet yllätti tieto, että myös suojelupoliisi on sekaantunut teleurkintasotkuun. Keskusrikospoliisi on kuitenkin joutunut selvittämään epäilyjä, joiden mukaan suojelupoliisin työntekijä on hankkinut tai saanut laittomasti teletunnistetietoja Supon tutkimuksiin.
Seppo Nevalaa epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja osastopäällikkö Petri Knapea virkavelvollisuuden rikkomisesta. Heiltä epäillään siitä, etteivät he ryhtyneet riittävän voimalisiin toimiin kuultuaan aluepäällikkönsä luvattomasta toiminnasta.
Suojelupoliisia on arvosteltu tutkimuksista, jotka koskivat Alpo Rusin ja hänen veljensä mahdollista vakoilua DDR:n hyväksi. Uusi skandaali on Supon johdon kannalta äärimmäisen kiusallinen. Jo pelkkä rikosepäily vaarantaa poliisin uskottavuuden, saati, että poliisi olisi syyllistynyt rikokseen. Puhelu- ja tunnistetietoja saa vain tuomioistuimen luvalla. Kansalaisten on aina voitava luottaa siihen, että poliisi käyttää myös rikostutkintakeinoja lakien edellyttämällä tavalla.
Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen itsenäinen poliisi, joka vastaa valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Sen keskeisiä tehtäviä ovat vastavakoilu, terrorismin torjunta ja valtion sisäisten turvallisuuden uhkien torjunta. Supoa on pidetty - etenkin takavuosina - presidentin poliisina sen valtionpäälle antaman informaation perusteella. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta saa tietoja ulkoiseen turvallisuuteen ja terrorismiin liittyvistä asioista, perustuslakivaliokunta taas omaan maahan kohdistuvista uhkista.
Supon kriisit ovat nostaneet esiin vaatimuksia tehokkaasta parlamentaarisesta valvonnasta. Sitä on vaatinut muiden muassa perustuslakivaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Kimmo Sasi. Hän on esittänyt eduskunnan yhteyteen uutta valvontaelintä, johon valitut voisivat tutustua kaikkeen suojelupoliisin aineistoon.
Sen sijaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ei halua uutta valvontaelintä, koska sellaisesta on huonoja kokemuksia muista maista. Siitä tulisi vain Supon edustaja eduskuntaan päin. Oikeudellinen valvonta puolestaan on oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin ja ministeriön käsissä.
Supon parlamentaarista valvontaa on mahdollista tehostaa nykyjärjestelmässäkin ilman erillisiä valvontaelimiä, mutta valvontaan tarvitaan kuitenkin aivan uutta särmää. Supo ei saa enää pyörittää ulkoasiainvaliokuntaa pikkusormensa ympärillä ja kertoa sille vain, mitä se pitää suotavana.