Supon val­von­ta jäyti edel­leen SDP:tä – vih­rei­tä mie­ti­tyt­tää supon rooli val­vo­jien­sa val­vo­ja­na

Oppositiopuolue SDP tivaa nyt, sopiiko suojelupoliisin koko toiminnan valvonta ylipäätään hallituspuolueille.

Eero Heinäluoma osallistui keskusteluun suojelupoliisin valvonnasta. Arkistokuva.
Eero Heinäluoma osallistui keskusteluun suojelupoliisin valvonnasta. Arkistokuva.
Kuva: KIMMO BRANDT

Oppositiopuolue SDP tivaa nyt, sopiiko suojelupoliisin koko toiminnan valvonta ylipäätään hallituspuolueille. Jos sopii, valiokuntien tehtävästä tulee helpompi, kun ne alkavat käsitellä tulevan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäviä, sanoi Eero Heinäluoma (sd.). Täyttä vastausta tähän ei tiistaina saatu, kun eduskunta kävi lähetekeskustelun puhemiesneuvoston ehdotuksesta uudeksi työjärjestykseksi.

Uusi eduskunnan työjärjestys tarvitaan suunnitteilla olevan tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamiseksi.

SDP:n kansanedustajat olivat yhä katkeria siitä, että puhemiesneuvosto ei kirjannut supon laajaa parlamentaarista valvontaa tiedusteluvaliokunnan tehtäväksi työjärjestykseen. Puhemiesneuvosto äänesti työjärjestyksestä viikko sitten kireissä tunnelmissa.

Hallituspuolueiden mielestä supon pääasiallinen tehtävä tulevaisuudessa on tiedustelu ja sen asianmukaisuutta ja painopisteitä tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo ja arvioi.

Ongelmaksi nähdään eduskunnassa myös se, että juuri supo tekee myös turvallisuusselvityksen tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä eli oman toimintansa valvojiista. Tämä on huolettanut erityisesti vihreitä.

– Voisiko suojelupoliisi estää itselleen epämieluisan henkilön valinnan? Se on epätodennäköistä, mutta jo epäilys voi herättää epäluottamusta, pohti Jyrki Kasvi (vihr.).

Hänen mielestään olisi syytä harkita, voisiko tiedusteluvaltuutettu tarkastaa supon tekemät tarkistukset. Supon tiedustelun ulkopuolisen toiminnan valvonnan voisi Kasvin mielestä keskittää hallintovaliokunnalle, jonka valtuuksia olisi samalla syytä parantaa nykyisestä.

Liian suuri valiokunta?

Päivi Räsäsen (kd.) mielestä varajäsenineen 13-henkinen valiokunta on salassapidettävien asioiden valiokunnaksi turhan iso. Hänen mielestään kahden varajäsenen tarpeellisuutta pitäisi vielä miettiä.

Räsäsen mukaan Ruotsissa puolustusvaliokunta hoitaa tiedustelun parlamentaarista valvontaa. Norjassa taas suurkäräjät valitsevat 7-jäsenisen valtuuskunnan, jonka jäseninä ei ole istuvia kansanedustajia.

– Tanskassa on parlamentin valitsema 5-jäseninen tiedustelupalveluvaliokunta ja Alankomaissa parlamentin turvallisuus- ja tiedusteluvaliokunta on 4-jäseninen, hän sanoi.

Ilmoita asiavirheestä