Kolumni

Supon M saa­mas­sa paljon valtaa – onko Supon val­von­ta vain kahvi ja voi­lei­pä?

M on tuttu Britannian salaisen palvelun päällikköhahmo kaikille Bond-elokuvien katsojille.

M on tuttu Britannian salaisen palvelun päällikköhahmo kaikille Bond-elokuvien katsojille. Suomessa tosielämän vastaavassa elimessä eli Suojelupoliisissa M-tehtävää hoitaa nyt Antti Pelttari.

Suojelupoliisin päälliköstä tulisi tällä viikolla eduskuntaan tulleen tiedustelulainsäädännön hyväksymisen myötä melkoinen kulissivaikuttaja. Laaja lakipaketti lisäisi merkittävästi Suojelupoliisin ja sen päällikön valtaa.

Paketin merkittävyydestä kertoo sekin, että Supo ja Puolustusvoimat saavat yhteensä 150 uutta tiedusteluvirkaa. Vaikka tiedustelubudjetit pysyisivät yhä pieninä jo pelkästään pohjoismaisessa vertailussa, lakipaketin hyväksyminen kasvattaisi niitä voimakkaasti.

Harva kiistää, että Suomeen tarvitaan ajan tasalla oleva tiedustelulainsäädäntö. Eduskunnan, käytännössä SDP:n ryhmän, käsissä on, hyväksytäänkö se kiireellisenä vai lopullisesti vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen.

Yhtä lailla on fakta, että Supo ja sen päällikkö saavat lainsäädännön mukana käyttöönsä nykyistä paljon suuremman työkalupakin katsoa kansallisen turvallisuuden perään.

Avainasemassa on Supon parlamentaarinen valvonta, josta nousi eduskunnassa kiivain keskustelu. Pertti Salolainen (kok.) kuvasi, että tähän asti valvonta on tarkoittanut kahvin ja voileivän nauttimista Supossa. Hän on kyllä valittanut tämän tästä eduskunnan huonoa tiedonsaantia.

Pikantti yksityiskohta liittyy perustettavaan eduskunnan tiedusteluvaliokuntaan. Supo tarkastaisi valiokuntaan tulevien kansanedustajien taustat. Kysymys, valvoisiko valiokunta Supoa vai Supo valiokuntaa, on enemmän kuin paikallaan.

On luonnollisesti hyvä, että eduskunnassa valaistaan paketin kaikki etenkin kansalaisvapauksien, parlamentaarisen valvonnan sekä kansalaisten ja median tiedonsaannin kannalta heikot kohdat ja että paljastuvat puutteet korjataan.

Paketin yli vaalien lykkäämistä harkitsevat joutuvat kuitenkin ottamaan huomioon, että vaikkapa uuden terrori-iskun sattuessa he voisivat joutua syntipukeiksi lakien hyväksymisen viivyttämisen takia. Tällainen tilanne olisi erityisen nolo perussuomalaisille, jotka hekin ovat arvostelleet lakipakettia.

Lainsäädäntö muuttaisi Supon roolia nykyisestä: siitä tulisi kotimaan turvallisuuspalvelun ja ulkomaan tiedustelupalvelun yhdistelmä. Suomi ei ole tähän asti, ei ainakaan laillisesti, tiedustellut eli suomeksi sanottuna vakoillut ulkomailla. Nyt se tulisi mahdolliseksi.

Päätökset ulkomaantiedustelusta kuten monesta muustakin asiasta tekisi Supon päällikkö. Suomi voisi tehdä rajojensa ulkopuolella yhteistyötä ja osallistua yhteisoperaatioihin sekä toimia myös ilman että isäntämaa olisi mukana. Ulkomailla toimittaisiin isäntämaan käytäntöjen mukaan.

Vastavuoroisesti ulkomainen tiedustelupalvelu voisi toimia Suomessa. Näin esimerkiksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tai Britannian MI6 – mutta tuskinpa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB – saisivat toimia Suomen rajojen sisällä Supon kaverina tai luvalla.

Jos taas toimittaisiin ”kolmannessa valtiossa” eli ilman sen hyväksyntää ja siltä salassa, suomeksi vakoiltaisiin, toimittaisiin Suomen käytäntöjen mukaan. Näin Supo voisi toimia välittämättä kohdemaan pelisäännöistä.

Kun eräältä asiantuntijalta kysyttiin, voisiko Suomi näin tehdä, hän antoi ymmärtää, että kohdemaan pelisääntöjä ei tarvitse ottaa huomioon. Samalla tavallahan toimivat jotkut Suomessa vakoilevat.

Tällaiset ovat tietysti ääritapauksia, ja ainakin länteen päin Suomesta turvallisuuspalvelut tekevät hyvää keskinäistä yhteistyötä. Ilman sitä esimerkiksi ulkoministeriössä taannoin tapahtunut tietovuoto ei olisi todennäköisesti paljastunut koskaan.

Tiedustelulainsäädäntöön liittyy myös puoluepoliittisia kytkentöjä. Kokoomuksella on vahva asema sisäisen turvallisuuden avainpaikoilla, ja sen ote on vain vahvistumassa niin, että voi puhua jopa kokoomuksen värisuorasta.

Pelttarilla on vankka kokoomustausta, ja sisäministerinä on Kai Mykkänen (kok.) Vaikka myös Pelttari on hakenut sisäministeriön kansliapäälliköksi, virkaan veikataan EU:n tilannekeskuksen johtajaa Ilkka Salmea (kok.) Viran täytön esittelee Mykkänen, ja hallitus tuskin poikkeaa esittelevän ministerin kannasta.