Vaikka Helsingin käräjäoikeus hylkäsi teleurkintajutussa syytteet Supon päällikköä Seppo Nevalaa ja osastopäällikkö Petri Knapea vastaan, heidän virasta pidättämisensä jatkunee. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe ilmoitti valittavansa tuomiosta heti keskiviikkona, joten prosessi on yhä auki.
Nevalan osalta ratkaisun tekee ensi viikolla sisäministeri Kari Rajamäki poliisiylijohtaja Reijo Naulapään esityksen pohjalta. Knapen osalta asian ratkaisee Supon vt. päällikkö Hannu Moilanen.
Parasta koko maan kannalta olisi tietysti ollut se, että Supossa olisi päästy kertaheitolla normaaliin päiväjärjestykseen. Silti ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että virasta pidätys jatkuu, niin piinallista kuin se vapauttavan päätöksen jälkeen onkin Supon johdon kannalta. Oikein tai väärin, tämä on kuitenkin yleinen käytäntö.
Ainoa tuomittu ainakin tässä vaiheessa on sairauslomalla oleva Supon pohjoisen alueen päällikkö Martti Pitkänen. Hänenkään tuomionsa ei ole sitä, mitä syyttäjä vaati. Sakkotuomio annettiin viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Syyttäjä piti tekoa törkeänä ja vaati vankeutta sekä viralta panoa. Kuitenkin Pitkänen sanoo olevansa pettynyt tuomioon ja valittaa siitä.
Vapautuksen käräjäoikeudelta sai myös siviilimiehenä jutussa syytettynä ollut Soneran tietoturvallisuuspäällikkö Juha E. Miettinen. Hänen ja Pitkäsen kertomukset menivät pahasti ristiin. Tällaisissa tapauksissa vakuuttavamman kuvan antava voittaa. Miettisen mukaan hän antoi teletiedot Supon pohjoisen alueen päällikön pyynnöstä luottaen siihen, että tämä hankkii siihen luvan jälkikäteen. Kun lupaa ei hankittu, se oikeuttaa kysymään, oliko taustalla arvio, ettei sitä olisi saatu.
Merkittävää on, että oikeus katsoi myös Miettisen toimineen muodollisesti väärin. Vapauttavaan tuomioon vaikutti se, että teko kesti vähän aikaa eikä tietoja luovutettu paljon. Silti oikeus muistutti, että lupa teletietojen hankintaan olisi pitänyt hankkia etukäteen. Se pitää kaikkien teletietojen kanssa toimivien muistaa vastaisuudessa. Myös Miettisen toiminta joutuu jatkokäsittelyssä uuteen punnintaan, kuten kaikkien asianosaisten.
Kiusallisessa jutussa on myönteistä tuomion perusteiden julkisuus. Se on epätavallista Supoon liittyvissä oikeudenkäynneissä. Tässä tapauksessa läpinäkyvyydestä ei ole vaaraa valtion turvallisuudelle, mutta julkisuus lisää luottamusta oikeuden toimintaan. Perusteiden julkisuus on tärkeää myös Supon johdon kannalta, jos he palaavat virkoihinsa. Supon työ käy mahdottomaksi epäluottamuksen ilmapiirissä.
paakirjoitus@kaleva.fi