Pääkirjoitus

Su­poa­kin pitäisi tutkia

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan siitä, kuinka tieto Alpo Rusiin kohdistuneista vakoiluepäilyistä pääsi vuotamaan henkilöille, joille se ei ku

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan siitä, kuinka tieto Alpo Rusiin kohdistuneista vakoiluepäilyistä pääsi vuotamaan henkilöille, joille se ei kuulunut, ja sitä kautta julkisuuteen. Rusi itse on jo pitkään pitänyt vuodon selvittämistä tarpeellisena, mutta siihen ryhdyttiin vasta eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä.

Esitutkinta keskittyy tietojen mukaan siihen, mitä tunnetut virkamiehet ja poliitikot ovat asiassa tehneet. Suojelupoliisin omia toimia ei aiota tutkia. Perusteena tähän on, että supon virallinen jakelu on oikeusasiamiehen hyväksymä.

Tällainen rajaus on erikoinen. Vaikka virallinen jakelu on tarkkaan tiedossa, selvityksen yhtenä lähtökohtana luulisi ilman muuta olevan se, onko Suposta kerrottu epävirallista tietoa esimerkiksi taustakeskusteluissa ihmisille, joiden ei olisi virka-asemansa vuoksi kuulunut sitä saada. Jotain reittiä tieto vakoiluepäilyistä oli levinnyt jo varsin monille ennen kuin Rusi itse tiesi asiasta.

Nyt vaikutelmaksi jää, että Supoa itseään halutaan suojella tutkimuksilta. Oikeusvaltiossa sellaisen vaikutelman syntyminen on huono asia. Supo veti Alpo Rusin vakoilututkinnassa vesiperän, mutta kunnollista julkista tilintekoa tapahtumasarjasta ei ole nähty. Rusille itselleen tuli huomattavia henkilökohtaisia vaikeuksia siitä, että vakoiluepäilyt levisivät aikanaan julkisuuteen.

Julkisuuteen tapahtunutta vuotoa koskeva tutkinta tarjoaa mahdollisuuden selvittää tapahtumasarja edes tältä osin lopullisesti. Se ei kuitenkaan onnistu, jos jo tutkinnan lähtökohdassa on tarpeettomia rajauksia. Asian täysi selvittäminen on myös suojelupoliisin etu. Sen on voitava luottaa siihen, että virkasalaisuudet säilyvät.