Suojelupoliisi setvii jatkuvasti suomalaisyrityksiin kohdistuvaa teollisuus- ja tietovakoilua. Viime aikoina tapetilla ovat olleet kiinalaiset työntekijät ja tutkijat, joiden määrää yritykset ovat alkaneet ihmetellä.
Osastopäällikkö Ilkka Salmi suojelupoliisista korostaa, ettei Supo seuraa tietyn maan kansalaisia, vaan varoittaa riskiryhmään kuuluvia suomalaisyrityksiä. Myös tutkimuslaitoksia ja yliopistoja on vuosien mittaan opastettu tunnistamaan tietoturvaan liittyviä riskejä.
Supo järjestää yrityksille vuosittain noin 250 neuvonta- ja informaatiotilaisuutta, joissa yritetään kertoa, että tiedustelu (eli vakoilu) on arkipäivää Suomessakin.
Yritykset eivät ole enää sinisilmäisiä. Valveutuneissa yrityksissä asiat hoidetaan tehokkaasti ja asianmukaisesti. Pienissä yrityksissä into vaihtelee, koska siellä keskitytään ydinbisnekseen.
"Meidän tehtävämme on kertoa, että siinä sivussa tulisi muistaa myös tietoturvallisuus."
Oulun seudulla toimii lukuisia teknologiayrityksiä, jotka varjelevat tarkoin salaisuuksiaan ja toimintaansa. Tietoja hankaluuksista on vaikea saada, jos niitä olisi ollut. Sen verran kerrotaan, että salassapitosopimukset ja sanktiot ovat samanlaisia niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille työntekijöille.
Joissakin firmoissa toiminnan elinehto on asiakkaiden luottamus. Verkkoturvan on siten oltava sataprosenttisen pitävä. Osa toiminnasta on niin salaista, että tiettyjä projekteja tehdään "pommisuojissa" eli betoniseinien sisällä. On myös asiakkailta - ja samalla myös yhtiön ylimmältä johdolta - eristettyjä tiloja.
Lahjakkaita
ja ahkeria
Rehtori Lauri Lajusen mukaan Oulun yliopistolla on hyvät kokemukset kiinalaisista opiskelijoista. "Tänne tulevat ovat pääsääntöisesti lahjakkaita opiskelijoita, jotka suorittavat tutkintoja loppuun."
Oulun yliopisto, kuten muutkin yliopistot maailmalla, ottavat mielellään kiinalaisia opiskelijoiksi, koska he tekevät tuloksia ja ovat ahkeria.
Vaara saattaa kuitenkin vaania siinä, että opiskelijoiden turvin Kiinan kansantasavalta saattaa etsiä oikotietä kehityksen kärkeen. Suomi puolestaan on edelläkävijä tietotekniikan alalla.
Rehtori Lajunen kuitenkin korostaa, ettei hänen aikanaan ole ollut ainuttakaan ongelmaa kiinalaisten kanssa. Sen sijaan jonkinlaisia ongelmia oli puolalaisten kanssa 1980-luvulla.
Etenkin aikaisempina vuosina yliopistoja varoiteltiin tietovuodosta ja -vakoilusta. Tiedossa myös on, että kun Kiinan kansantasavalta lähettää omalla kustannuksellaan opiskelijoita, heillä olisi raportointivelvollisuus lähetystöön.
Suomessa yliopistojen tutkimus on julkista, vapaata ja kansainvälistä. Tietoa vaihtuu puolin ja toisin. Tietoturvaan ja turvallisuusasioihin kuitenkin pitää suhtautua aina vakavasti, sanoo Oulun yliopiston hallintopäällikkö Hannu Pietilä.
Yliopistot tekevät paitsi omaa tutkimusta myös tutkimusyhteistyötä teollisuuslaitosten ja yritysten kanssa.
Työn luonteesta ja sopimuksesta johtuen harkitaan, minkälainen ryhmä eri tutkimustyöhön osallistuu.