"Valitan, että skuuppi jäi puuttumaan", poliisiylijohtaja Markku Salminen tiivisti annin tiedotustilaisuudesta, jonka poliisin ylijohto järjesti suojelupoliisin (Supon) Stasi-aineiston käytön laillisuudesta Helsingissä perjantaina. Se tarkoitti, ettei Supo saanut Stasi-jupakasta viittaansa ainuttakaan virallista tahraa.
Tarkastuksen mukaan suojelupoliisilla ei ole erillistä arkistoa tai rekisteriä Stasi-aineistosta. Sitä on käsitelty ja tallennettu vuosien mittaan kuten muutakin tiedusteluaineistoa. Supon apulaispäällikön Petri Knapen mukaan niin sanottu Rosenholz-aineisto on ollut suojelupoliisin käytössä jo 1990-luvun alusta lähtien. Sitä ei ole saatu Saksasta vaan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kansainvälisen yhteistyön kautta.
Jos tällä tavoin saadut tiedot julkistettaisiin, se saattaisi Salmisen mukaan katkaista Supon tietojen saannin tulevaisuudessa. Hän viittasi myös KHO:n päätökseen, minkä mukaan Supo ei menetellyt lainvastaisesti kieltäytyessään julkisuuslakiin vedoten luovuttamasta tietoja.
Rosenholz-aineistolla tarkoitetaan entisen Itä-Saksan turvallisuusministeriön Stasin tiedottaja- ja yhteyshenkilökortiston sitä osaa, jonka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu sai haltuunsa hieman ennen DDR:n romahtamista. Vuosituhannen vaihteessa Saksa neuvotteli Yhdysvaltojen kanssa Rosenholz-operaatiolla saadun aineiston palauttamisesta. Saksa tiedusteli tuolloin Suomelta, voiko se ottaa vastaan myös suomalaisia koskevaa tietoa. Ulkoministeriö antoi ehdollisesti myöntävän vastauksen. Saksasta saatavia tietoja tulisi voida käyttää muun maussa tutkinnallisiin ja tieteellisiin tarkoitukseen. Suomen kansalaisilla tulisi myös olla oikeus saada arkistosta itseään koskevia tietoja.
Saksa ei tarkastusraportin mukaan kuitenkaan "tiettävästi" saanut haltuunsa Suomea koskevaa aineistoa. Supo eri tiedustelupalveluilta keräämä aineisto kuitenkin sisältää Suomea koskevin osin olennaisen Rosenholz-aineiston tietosisällön. Suomi ja Supo ei Petri Knapen mukaan erotu muista maista tietojen salaajana. "Saksaa lukuunottamatta."
Suojelupoliisi ei tarkastuksen mukaan myöskään menetellyt lainvastaisesti tapauksessa XV/11/69, josta valtakunnansyyttäjä Jorma Raudaskoski teki syyttämättä jättämispäätöksen 2003. Tämän tapauksen jälkipyykkiä pestään Helsingin käräjäoikeudessa suurlähettiläs Alpo Rusin Suomen valtiota vastaan nostamassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.
Tarkastuksessa ei ulkopuolisia
Poliisin ylijohdon tekemän tarkastuksen ensisijaisena kohteena oli aineisto, joka liittyy entisen Itä-Saksan ja sen turvallisuusministeriön Stasin jälkeisiin tapahtumiin ja niitä koskeviin suojelupoliisin viranomaistoimiin mukaan lukien esitutkinta. Tutkittaviin asioihin ei kuulunut esimerkiksi se, mistä ja miten Alpo Rusia koskeneet vakoiluepäilyt karkasivat Suposta ennen, kuin Rusia itseään oli asiasta ensimmäistäkään kertaa kuultu.
Supon toimien laillisuustarkastus tehtiin poliisin omin voimin. Sen teki poliisiylitarkastaja Robin Lardot, jota avustivat poliisitarkastaja Arto Hankilanoja ja ylikomisario Ulla Köckritz. Tarkastukseen osallistuivat myös sisäasiainministeriön poliisiosaston esikunnan laillisuusvalvonnasta ylitarkastaja Jouni Välkki ja ylitarkastaja Matti Poikonen. Välkki on ollut mukana Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynnissä istuen samassa pöydässä valtion, asianajajan Aarno Arvelan kanssa.
Tarkastus tehtiin 8.-20. elokuuta.