Ruotsin Säpon rakenteisiin ehdotetut muutokset ja Venäjän turvallisuuspoliisissa FSB:ssä jo tehdyt muutokset eivät suojelupoliisin (Supo) operatiivisen linjan osastopäällikön Petri Knapen mukaan anna sellaisinaan aihetta vastaavanalaisiin uudistuksiin Suomessa.
Ruotsissa on esitetty Säpon roolin muuttamista siten, että turvallisuuspalvelut erotettaisiin poliisista ja asetettaisiin suoraan hallituksen alaisuuteen. Venäjä on puolestaan alistanut rajavartiojoukot uudestaan turvallisuuspoliisi FSB:lle.
"Jokainen maa tekee omiin tarkoituksiin parhaiten soveltuvia ratkaisuja näissä turvallisuusasioissakin. Me seuraamme, mitä naapurimaissa tapahtuu ja arvioimme tilannetta ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen olosuhteisiin. Molempien maiden hankkeet ovat kohtuullisen tuoreita", Knape toteaa.
Ruotsin Säpon muutostarvetta pohtinut selvitysmies, oikeusneuvos Johan Munck perustelee esitystään sillä, että vastaavanlainen järjestelmä on jo olemassa useimmissa vastaavanlaisissa valtioissa ja se helpottaa tiedonkulkuyhteistyötä yli maiden rajojen. Samalla hallitus voisi helposti yhdistää sotilaallisen ja siviilin tiedonkulkupalvelun.
Lisäksi Munck siirtäisi osan Säposta valtionrikososastoon. Uusi yksikkö tutkisi valtion ja valtionjohdon turvallisuutta vaarantavat rikokset ja vastaisi poliisitoimista terrori-iskuissa sekä ulkomaalaisvihamielisissä tai rasistisissa rikoksissa. Nykyinen Säpo ei Munckin mukaan kykene käsittelemään yhä kovenevan terrorismin aiheuttamia uhkatilanteita.
Turvallisuuspalvelulle annetaan Munckin esityksessä kovat keinot käyttöön. Sille sallittaisiin puhelujen kuuntelun lisäksi myös provokaatiot ja soluttautuminen. Kokonaispaketti on saanut yleisen hyväksynnän provokaatiota ja soluttautumista lukuun ottamatta. Osa esityksistä vaatii lakimuutoksia, jotka pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta.
Uhkia hahmoteltavissa
Venäjän muutosten pitäisi taata ainakin suoremmat käskyvaltasuhteet. Pyrkimystä tiedonkulun nopeuttamiseen tukee myös viestiliikennepalvelun (FAPSI) lakkauttaminen ja sen jakaminen FB:n ja puolustusministeriön kesken.
"On toistaiseksi vaikea sanoa, onko Ruotsin ja Venäjän ratkaisuilla suoranaisia vaikutuksia Suomelle. Sisäistä kehitystä meilläkin on tietysti koko ajan käynnissä, jotta voisimme vastata paremmin ajankohtaisiin ja tuleviin turvallisuussektorin haasteisiin", sanoo Knape.
Kansainvälisen terrorismin Suomeen mahdollisesti kohdistamia todellisia uhkatekijöitä on Knapen mukaan vaikea nähdä.
"Monenlaisia potentiaalisia uhkatekijöitä ja kehityskuluja on nykyisessä maailmantilanteessa silti hahmoteltavissa, mutta on ehkä liian aikaista sanoa minkä tyyppisiä ne tulevat käytännössä olemaan", hän toteaa.
Tällä hetkellä ei ole mitään erityisiä uhkatekijöitä, jotka kohdistuisivat Suomeen tai suomalaisiin. Irakin kriisi ei ole aiheuttanut erityisiä turvallisuusongelmia. Euroopan unionin rajojen avautumisen ei Supossa uskota tuovan lisääntyvää terrorismin uhkaa mukanaan.
"Jatkossa on aika pitkälle kysymys pikemminkin siitä, valikoituuko Suomi tai suomalaiset henkilöt tai kohteet terroristien tai terrori-iskujen kannalta mielenkiintoisiksi. Tällä on suurempi merkitys kuin yksittäisillä toimenpiteillä", arvioi Knape.
Supolla on Knapen mukaan riittävästi voimavaroja ja henkilöstöä myös kansainvälisen terrorismin torjuntaan. Syyskuun 11. päivän jälkeen se sai 13 uutta virkaa, jotka tavalla tai toisella on sijoitettu terrorismin kitkemiseen.
"Teknisellä puolella seuraamme kansainvälistä kehitystä ja pyrimme pitämään itsemme niin hyvin ajan tasalla kuin mahdollista ja se on tarpeellista näissä suomalaissa oloissa", selvittää Knape.