Suojelupoliisi osallistuu Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten valintaan jo paikan päällä tehtävissä alkuhaastatteluissa. Muutenkin ulkomaalaisten taustojen tarkistusta on tehostettu. Näin halutaan varmistua siitä, että pakolais- ja turvapaikkajärjestelmiä käytetä hyväksi, vaan Suomeen saapuu todella suojelun tarpeessa olevia ihmisiä.
Sisäministeri Kari Rajamäen aikana on parannettu terroristijärjestöihin kuuluvien seurantaa. Samalla halutaan estää aseelliseen toimintaan osallistuneiden henkilöiden pääsy maahan väärien tietojen perusteella.
"Olen pitänyt tätä ehdottomana alusta asti. Vaatimus on osoittautunut tarpeelliseksi," Rajamäki toteaa.
Suojelupoliisi on ollut valintaprosessissa mukana aikaisemminkin, mutta papereiden välityksellä. Se ei voinut tehdä turvallisuuteen liittyviä tarkentavia kysymyksiä, vaan kävi läpi ulkomaalaisviraston ja työministeriön edustajien alkuhaastattelut ja antoi niiden perusteella omat lausuntonsa. Vasta parin viime vuoden aikana suojelupoliisin edustaja on ollut mukana kiintiöpakolaisten valintamatkoilla.
Taustat selville
Suojelupoliisin terrorismin torjuntayksikön päällikkö Paavo Selin on tyytyväinen sisäministeriön linjauksiin. "Jos halutaan estää ongelmia, jotka voivat myöhemmin ilmetä terrorismina tai muunlaisina turvallisuutta vaarantavina ongelmina, meidän asiantuntemuksen on syytä näkyä prosesseissa alusta saakka."
Viime vuosina Suomi on valinnut vuosittain 750 kiintiöpakolaista lähinnä Lähi-idän alueelta. Tänä vuonna Libanonista on jo valittu sudanilaisia pakolaisia. Seuraava etappi on Egypti, josta myös valitaan sudanilaisia. Turkista valitaan iranilaisia ja Iranista taas afganistanilaisia.
Kiintiöpakolaisten alkuhaastattelun ja -valinnan tekee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Sen jälkeen Suomen edustajat haastattelevat ehdokkaat ja tekevät valinnan paikan päällä.
Ulkomaalaisviraston edustaja tarkastaa pakolaistaustan ja henkilötietojen oikeellisuuden. Tietoa omaisista tarvitaan, jotta perheet voidaan jatkossa yhdistää. Tehtävä on hankala, kun paperit eivät useinkaan ole kunnossa.
Työministeriön edustaja taas selvittää ehdokkaiden koulutusta, ammattia, työkokemusta ja terveydentilaa eli seikkoja, jotka vaikuttavat pakolaisen kykyyn sopeutua Suomen oloihin. Supon tehtävänä on selvittää hakijan taustat eli mahdolliset kytkökset terroristijärjestöihin ja aseelliseen toimintaan. Suomi ei halua maahan entisiä korkea-arvoisia sotilashenkilöitä, vaan pitää heitä turvallisuusriskinä.
Muutama seurannassa
Supon tuntosarvet heräävät heti, jos Suomeen pakolaiseksi haluava on osallistunut aseelliseen toimintaan. Supon tehtävänä on selvittää, onko kyseessä todellahätätapaus ja ihminen tarvitsee turvapaikan vai onko kyseessä henkilö, joka vain käyttää järjestelmää hyväkseen päästäkseen Suomeen ja jatkaakseen väkivaltaista kampanjaa.
Kun kriisi puhkeaa, vainotut ja hädänalaiset ihmiset lähtevät liikkeelle. Terroristit, väkivaltaiset ryhmät ja järjestäytynyt rikollisuus käyttävät järjestelmää väärin. Supon kokemuksen mukaan kaikki ei aikaisemmin pakolaisten valinnassa ole mennyt ihan kohdalleen. Nyt muutama ulkomaalainen onkin Suomessa seurannassa.
"Meillä ei ole tapahtunut terroritekoja, mutta kansainvälinen terrorismi on niin verkottunut, että jos me jättäisimme oven auki, sitä vuoren varmasti käytettäisiin hyväksi. "
Selin korostaa, ettei Supo omissa lausunnoissaan leimaa yhtäkään etnistä ryhmää.
"Terroristit ovat henkilöitä, jotka pyrkivät salaamaan oman identiteettinsä, kansallisuutensa ja etnisen taustansa. Voi olla, että valintamatka alueelle ja leirille, joka näyttää kaikin puolin neutraalilta. Mutta meidän taustatietomme terroristien liikkeistä ja kontakteista saattavat olla sellaisia, että meillä onkin aivan erityinen syy olla paikalla."